Kokkolan suurteollisuusalue kasvoi lähes tuntemattomuudesta kriittisten raaka-aineiden keskukseksi. Kasvu vauhdittui, kun kaupunkiin tuli kemian professuuri.
12:26
Kokkolan suurteollisuusalueesta on kasvanut EU:n keskeisimpiä kriittisten ja strategisten raaka-aineiden keskuksia.
Jo 20 vuotta sitten kaupungissa oli vahva kemian keskittymä, mutta maailmalla suurteollisuusalue oli tuntematon.
Kehitys otti uusia kierroksia, kun kaupunkiin perustettiin soveltavan kemian professuuri. Laitos on sittemmin kasvanut 80 ihmisen työpaikaksi.
Paljosta tästä voi kiittää yhtä naista.
Ulla Lassi oli saanut opiskelupaikan Jyväskylästä sekä kielistä että kemiasta. Hänestä piti tulla kieltenopettaja. Sukulainen kehotti kuitenkin miettimään.
– Aamulla oli mahdollisuus kävellä Mattilanniemeen opiskelemaan kemiaa tai kampukselle humanistiseen tiedekuntaan. Päätös syntyi hetkessä, sanoo Lassi.
Nyt hän on soveltavan kemian professori ja alansa huippuja. Myös Kokkolan kemian keskittymä on kehittynyt rajusti.
– Yrityksiä on paljon enemmän, alueen osaamispohja on vahvistunut ja tänne on tehty merkittäviä investointeja, Lassi luettelee.
Kokkolan tunnettuus on ottanut ison loikan
Soveltavan kemian lahjoitusprofessuurin Kokkolan yliopistokeskukseen perustivat 20 vuotta sitten Kokkolan suurteollisuusalueen yritykset. Tehtävään valittiin Ulla Lassi.
Professuurin alkuaikoina Kokkolan kemianteollisuus oli vielä kansainvälisesti tuntematon.
– Jouduin näyttämään kartalta, missä on Kokkola ja missä on kemian teollisuutta, muistelee Lassi ensimmäistä vierailuaan Brysselissä EU:n pyöreän pöydän keskusteluissa.
Nyt tilanne on toinen.
EU nimesi lokakuussa lisää kohteita strategisten hankkeiden listalle. Nyt Suomen 11 kriittisestä hankkeesta peräti viisi sijoittuu Kokkolan suurteollisuusalueelle.
Siellä valmistetaan esimerkiksi sinkkiä, kobolttia, nikkeliä, litiumia ja tulevaisuudessa ehkä myös myös grafiittia ja alumiinia. Kaikkia näitä tarvitaan akuissa.
Yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä iso tekijä
Lassin mukaan Kokkolan menestyksen taustalla on tutkimuksen ja paikallisten yritysten tiivis yhteistyö. Esimerkiksi uransa alkuaikoina hän kokoontui säännöllisesti teollisuusalueen yritysjohdon kanssa keskustelemaan ja ideoimaan.
Toinen merkittävä askel oli akkumateriaalien tutkimus, joka alkoi Tekesin rahoittamana jo vuonna 2007. Suurteollisuusalueen yrityksistä olivat mukana silloinen Keliber ja silloinen OMG Kokkola Chemicals.
Tutkimusyhteistyön tuloksena on kuuden viime vuoden aikana syntynyt 40 keksintöilmoitusta, parikymmentä patenttia ja kahdeksan teknologiansiirtosopimusta.
Tutkimusryhmä on esimerkiksi ratkaissut, miten akkumateriaalien valmistuksessa syntyviä sivutuotteita voidaan hyödyntää ja saada uudenlaisia materiaaleja.
– Käytännössä pyrimme kohti jätteetöntä prosessia, jossa päätuote on akkukemikaali, mutta myös sivutuote voidaan suoraan hyödyntää ja integroida osaksi olemassa olevia prosesseja, Lassi selittää.
Kemialla voidaan ratkaista monia haasteita, sanoo Ulla Lassi.
Kasvu jatkuu, uskoo professori
Professori Ulla Lassi uskoo, että Kokkolan suurteollisuusalue vahvistuu edelleen. Hän odottaa, että uutta syntyy myös teollisuusalat ylittävässä yhteistyössä, esimerkiksi metalli- ja kemianteollisuuden välillä.
Yritykset ja yliopisto ovat lisäksi suunnitelleet alueelle yhteistä tutkimuskeskittymää, joka voisi nopeuttaa uuden tiedon siirtymistä yritysten käyttöön osaksi teollista liiketoimintaa.
Lassi uskoo, että metallien ja mineraalien jalostuksen rinnalle nousee jatkossa hiilipohjaisia ratkaisuja, kuten grafiitin valmistusta akkuteollisuuteen.
– Esimerkiksi Hycamite tuottaa biometaani- tai metaanipohjaista kiinteää hiiltä ja samalla vetyä. Siinä pystytään katalyyttisesti hyvinkin pitkälti vaikuttamaan hiilen laatuun ja sitä kautta etsimään esimerkiksi akuissa käytettävälle luonnon grafiitille vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Ulla Lassi kaipaa EU:lta selkeitä pelisääntöjä siihen, mitä ja miten voi tehdä. Esimerkki tästä on viime aikojen keskustelu sähköautojen akuista.
Lassin mielestä akkuja pitäisi paitsi pystyä korjaamaan, myös vaihtamaan sujuvasti.
– Sähköauton sylinteriakussa saattaa olla yli 7 000 kennoa. Jos yksi kenno tai osa kennostosta vaurioituu, niin onhan se ekologisesti todella sääli, jos sellainen akku onkin ongelmajätettä.
Source: Yle · Petra Haavisto
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira