Suomi mainittu!

Mutta hädin tuskin. Nipin napin.

Näin on asian laita tiistaina julkaistussa Joe Bidenin 480-sivuisessa muistelmateoksessa Promise Me, America.

Vuosina 2021–2025 Yhdysvaltoja johtanut Biden käyttää sanaa Finland viisi kertaa, ja yhdessä näistä maininnoista sana on etuliite käsitteelle Finlandization eli suomettuminen.

Tasan kerran kirjassa mainitaan suomalainen päätöksentekijä, ex-presidentti Sauli Niinistö. Asiayhteys ja ajankohta on mitä karmivin, sillä pian Venäjä oli käynnistämässä suurhyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.

Joe Bidenin muistelmateos julkaistiin tiistaina. Kuva: Brown and Company

”Halusin puhua suoraan Vladimir Putinille. Ennustin, että sodan kustannukset olisivat hyvin raskaat Venäjälle, vaikka he murskaavan ylivoimansa avulla saattaisivatkin voittaa.”

”Mainitsin [Putinille], että olin puhunut Suomen presidentille Sauli Niinistölle siitä, mitä Venäjä suunnitteli ja miten epävakauttavia Putinin toimet olivat olleet. Halusin tehdä Putinille selväksi, että hän tietäisi, että suomalaiset miettivät Venäjän aggression myötä uusiksi perinteistä puolueettomuuttaan ja harkitsivat Natoon liittymistä.”

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Joe Bidenin Valkoisessa talossa 4. maaliskuuta 2022 eli pian Venäjän Ukrainaan käynnistämän suurhyökkäyksen jälkeen. Kuva: EVELYN HOCKSTEIN

Suomeen liittyvien mainintojen vähyys voi yllättää.

Suomalaisessa julkisuudessa kun kiinnitetään paljon huomiota siihen, miten Niinistö ja hänen seuraajansa Alexander Stubb ovat alati maailmanpolitiikan keskiössä, milloin Putin-kuiskaajina, milloin Trump-kuiskaajina.

Bidenin ajatuksiin nämä kuiskaukset eivät ole mainintoja edellyttävällä tavalla vaikuttaneet. Marraskuussa 1942 maailmansodan aikana syntynyt Biden lienee saanutkin omat Venäjä-oppinsa äidinmaidossa ja kylmän sodan vuosina.

Kirjoittajan pitkästä taustasta kertoo se, että hän mainitsee Neuvostoliiton presidentin Nikita Hruštšovin neljästi. Bidenin oma ura valtakunnanpolitiikassa alkoi Yhdysvaltain senaatissa Richard Nixonin aikakaudella 1973, Vietnamin sodan ja Watergate-skandaalin hulluina vuosina.

Suomen vähäinen rooli – ja vaikkapa Ruotsin (3 mainintaa) – ei tarkoita, etteikö Biden olisi uhrannut ajatuksiaan Euroopalle. Sotilasliitto Naton hän mainitsee 181 kertaa ja Ukrainan 311 kertaa. Putin mainitaan 201 yhteydessä, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenksyi 36:ssa.

Tästä voi päätellä, että maailmanpolitiikassa Suomen kaltaisille maille on varattu lähinnä sivuosa.

Tämä ajattelu on voimistunut Donald Trumpin valtakaudella, kun välillä uutisoidaan, että kaupanteon kohteena on väitetysti Ukrainan itäinen Donbasin alue, ellei kohta jo Suomen Nato-jäsenyys tai Baltian maiden puolustusratkaisut.

Ja kyseinen Donald Trump – 302 mainintaa – onkin sitten Bidenin muistelmien keskushenkilö kirjoittajan itsensä ohella.

Presidentinvaalit voittanut Donald Trump vieraili Joe Bidenin isännöimässä Valkoisessa talossa 13. marraskuuta 2024. Trump aloitti toisen virkakautensa 20. tammikuuta 2025. Kuva: Kevin Lamarque

Teos alkaa kohtalokkaana päivänä, 6. tammikuuta 2021. Tuolloin Trumpin kannattajat hyökkäsivät kongressitaloon ja yrittivät estää Bidenin marraskuussa 2020 saaman vaalivoiton vahvistamisen. Bidenin mukaan kapina oli Trumpin tekosia.

”Amerikan presidentti ei johtanut Amerikkaa. Hän johti kapinaa… Ei tule ikinä unohtaa sitä, mitä Donald Trump teki 6. tammikuuta 2021. Sen tulisi seurata häntä hautaan asti.”

Viime viikolla uutisoitiin kirjasta hämmentävä ennakko-ote. Trumpin kerrottiin jättäneen Bidenille henkilökohtaisen kirjeen, kun valta vaihtui kaksi viikkoa kongressitalon valtaamisen jälkeen. Siinä ei ollut riekkumista, solvaamista tai muitakaan Trumpin kirjoituksista tuttuja elementtejä.

”Tiedän, että olet uskollinen itsellesi ja Yhdysvaltain kansalle. Moni presidentti on tullut ja mennyt, halliten vain republikaanina tai demokraattina. Pääosin he eivät ole muuttaneet historian kulkua, vaan he ovat vain ajautuneet sen hellittämättömän virran mukana. Sinulle ei käy näin, sillä tiedän, kuinka paljon rakastat Yhdysvaltain kansaa”, Trump kirjoitti Bidenille.

Lähes kaiken muun aikansa Trump on käyttänyt pilkatakseen Bidenia ennenäkemättömän surkeaksi presidentiksi. Sellaista näkemystä Biden kirjallaan haastaa.

Biden esimerkiksi yrittää selittää parhain päin Yhdysvaltain vetäytymisen Afganistanista syksyllä 2021. ”Tekisin saman päätöksen uudestaan. Sodan lopettaminen Afganistanissa oli oikea päätös.”

Amerikkalaislehdissä Bidenia on syytetty siitä, ettei hänellä ole kykyä itsereflektioon ja virheiden myöntämiseen. The Wall Street Journal esimerkiksi tuomitsee Bidenin version Afganistanista lähdöstä rajuksi historian valkopesuksi.

Poliitikkomuistelmille tyypillistä katkeruutta Biden vuodattaa sekä median että puoluetovereidensa suuntaan. Hänen mielestään lehdistö keskittyi liiaksi merkkeihin hänen vanhuudenhöperöydestään – vaikka ”he eivät koskaan voineet osoittaa mitään presidentin työhön liittyvää, mihin en olisi kyennyt”.

”Minä johdatin maamme ulos koronasta. Johdin maailman mahtavinta talouden elpymistä. Sain aikaan historiallisia lakeja. Nousin uhmaamaan Putinia Ukrainan sodasta, ja laajensin Natoa.”

Ahmattilukijoille Biden listaa kirjansa lopussa yli 600 lakia, jotka hänen kaudellaan syntyivät ja jotka ”koskettavat lähes kaikkia amerikkalaisen elämän osa-alueita”.

Kongressin edustajainhuoneen demokraattipuhemies Nancy Pelosi ja senaatin enemmistöjohtaja, demokraatti Chuck Schumer onnittelivat presidentti Joe Bidenia joulukuussa 2022 läpäistyn, samansukupuolisten avioliittoa koskevan lainsäädännön valmistumisesta. Kuva: KEVIN LAMARQUE

Biden on katkera kongressin demokraattijohtajille Nancy Pelosille ja Chuck Schumerille, jotka eivät tukeneet hänen kampanjaansa toiselle presidenttikaudelle. Biden jätti vaalitaiston kesken kesällä 2024 Trumpia vastaan käydyn katastrofaalisen vaaliväittelyn jälkeen, jossa hän takelteli sanoissaan.

Bidenin tilalle nousi varapresidentti Kamala Harris, vaikka Biden uskoi, että hän olisi itse voinut voittaa vaalit.

”Olinko vanha? Kyllä. Pystyinkö hoitamaan tehtävääni? Kyllä.”

The New York Timesin arvion mukaan Bidenin muistelmissa häiritsee passiivinen sivustakatsojan ääni, kun hän kuvailee tuntemuksiaan Israelin sodasta Gazassa. Niitä toimia yhä useampi on alkanut pitää kansanmurhana, mitä Biden ei kuitenkaan Israelin sydänystävänä tee.

”Liian monta viatonta palestiinalaista sai surmansa. Liian paljon kärsimystä aiheutettiin ihmisille, joilla ei ollut mitään yhteyttä Hamasiin. Liian pitkään Gazaan pääsi liian vähän ruokaa, vettä, lääkkeitä ja polttoainetta.”

Biden kehuu moneen otteeseen puhuneensa Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle siitä, kuinka siviilien kärsimykset tulisi ottaa huomioon. Mutta minkäs teet, kun olet vain kaukaisen ulkomaan johtaja?

”Toivon, että Israel herää”, hän kirjoittaa alistuneeseen sävyyn.

Heräämiseen liittyen Bidenilla on toive myös amerikkalaisille. Kirjansa nimen mukaisesti hän toivoo kansalta lupausta siitä, että se seisoo yhtenäisenä nyt, kun Yhdysvaltain demokratiaa koetellaan ennennäkemättömällä tavalla.

”Lupaa minulle Amerikka, että näemme toisemme vielä ystävinä ja lähimmäisinä ja kanssakansalaisina, eikä vihollisina. Lupaa minulle Amerikka, että pysymme toivon majakkana maailmalle, ja että sydämissämme 250 vuotta sitten syttynyt vapauden tuli ei koskaan sammuisi.”

Source: Helsingin Sanomat · Pekka Mykkänen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira