Keskustelu Palokin koskien kohtalosta Heinävedellä Pohjois-Karjalassa käy kiivaana. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on purkaa Palokin voimalaitoksen pato, joka estää vaelluskalojen liikkumisen alueella.

Kiistassa koskista on puhuttu luontoarvoista ja huoltovarmuudesta. Kosket herättävät voimakkaita tunteita myös paikallisten ihmisten keskuudessa. Kuulimme eri mieltä olevia ihmisiä Palokissa.

Jotakin tilanteen herkkyydestä kertoo se, että haastateltavien löytäminen juttuun oli vaikeaa. Monet paikalliset eivät halua puhua aiheesta.

Kaikki naapurit eivät tervehdi Kalevi Kalliota

Jotkut tutut kylällä eivät tervehdi Kalevi Kalliota. Se johtuu koskikiistasta.

Kallion mukaan valtaosa Palokin seudun asukkaista kannattaa Palokin padon purkamista ja koskien ennallistamista. Kallio on asiasta eri mieltä. Hän on kertonut mielipiteensä keskustelutilaisuuksissa ja mielipidepalstoilla.

– Leimautuminen on tapahtunut, hän sanoo.

Kallion koti sijaitsee komealla paikalla Palokin voimalaitoksen kupeessa. Talon isäntä sanoo, että hänen rantatontiltaan voi hävitä ranta, jos pato puretaan ja kosket ennallistetaan. Kiistellylle padolle on matkaa linnuntietä pitkin kilometrin verran.

Kallio arvioi, että vedenpinnan lasku vaikuttaisi pohjaveden korkeuteen niin, että pihan kaivo kuivuisi. Hänen mukaansa porakaivo ei olisi ratkaisu, sillä sen vesi on liian mineraalipitoista.

– Kiinteistön veden saanti on täysin riippuvainen tuosta kaivosta. Kiinteistöstä tulisi arvoton ja käyttökelvoton.

Mies mustassa takissa kävelee laiturille, taustalla talo ja syksyistä pihaa aurinkoisena päivänä.
Kalevi Kallio pelkää, että hänen tonttinsa rannasta häviää vesi, jos pato puretaan. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kalliota kismittää se, että julkisessa keskustelussa asetetaan vastakkain luonto ja energiantuotanto. Hänen mielestään on olemassa ratkaisu, josta hyötyvät molemmat ja joka on paljon halvempi kuin hallitusohjelmaan kirjattu koskien ennallistaminen.

– Rakennetaan vaelluskaloille ohitusreitti. Samaan aikaan nykyinen, uusittu vesivoimalaitos voi jatkaa toimintaansa ja tuottaa päästötöntä energiaa, Kallio sanoo.

Palokin padon purkaminen vapauttaisi lukuisia koskia lähialueella. Video: Heikki Haapalainen / Yle

Hänen mielestään tämän kaltainen hybridiratkaisu on vaiettu kuoliaaksi julkisessa keskustelussa. Hän vertaa Palokin tilannetta Ylitorniolla sijaitsevaan Portimokoskeen, johon on viime vuosina rakennettu kalatiet vaelluskaloja varten. Kallio huomauttaa, että Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset arviot kalatien toimivuudesta Portimokoskella ovat positiivisia.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvitysmiesraportin mukaan hybridivaihtoehdot Palokissa vaatisivat uuden vesitalousluvan, olisivat kalliita, heikentäisivät voimalaitoksen kannattavuutta ja niihinkin liittyisi kalataloudellisia epävarmuuksia.

Kallion mielestä Palokki-kiistassa on kyse enemmän pääministeri Petteri Orpon imagosta kuin kaloista.

Katso videolta, miksi Palokki on Kalevi Kallion mielestä imagokysymys:

Video: Heikki Haapalainen / Yle

Paikalliset asukkaat sortuvat Kallion mukaan nostalgiaan. Hänen mielestään mukana on myös sukupolvelta toiselle siirtynyttä kaunaa siitä, että kosket aikoinaan padottiin.

– Monen mielessä elää nostalginen haavekuva vapaana virtaavista koskista. Keskustelua ei käydä faktapohjalta.

Rita ja Jaakob Rissanen haluavat näyttää vapaasti virtaavat kosket lapsilleen

Kesän aikana yrittäjät Rita ja Jaakob Rissasen päätyivät lähes joka päivä puhumaan Palokista asiakkaidensa kanssa.

Rissasten yritys kesäkahvila Ronttopuisto sijaitsee koskireitin varrella. Ronttopuistossa on myös mökkimajoitusta ja vuokrattavia saunoja. Kahvila myy kalastuslupia viereisille lohilammille, joista voi kalastaa istutettua kirjolohta.

Äiti, vauva vaunuissa ja isä seisovat nurmikolla hymyillen.
Rita ja Jaakob Rissanen toivovat, että heidän tyttärensä Medea Rissanen voisi nähdä ennallistetut Palokin kosket. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Rita Rissanen on kotoisin Palokista. Ronttopuisto oli alun perin hänen mummonsa yritys. Niin kauan kuin Rissanen muistaa, perheessä on puhuttu koskista.

– Että olisi upeaa nähdä ne vielä joku päivä vapaana kuten vanhempien sukupolvien aikaan.

Rissasten mukaan paikalliset asukkaat ovat varovaisia puhumaan mielipiteistään. Ehkä ristiriidat pelottavat.

– Tai ei vielä uskota, että koskien vapauttaminen todella tapahtuisi, Jaakob Rissanen lisää.

Ilmakuvassa punaisia rakennuksia rannalla syyspäivänä.
Koskireitti kulkee Ronttopuiston vierestä. Lohilampiin on istutettu kirjolohta kalastajia varten. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Sosiaalisesta mediasta tuttu pariskunta mietti itsekin pitkään, ottavatko he asiaan julkisesti kantaa. Vääränlainen aktivistiksi leimautuminen pelotti.

Nyt Ronttopuiston pihalla seisoo moottorisahalla veistetty näyttävä free Palokki -kyltti. Se on kuin tehty somekuvien ottamista varten. Kahvilassa on myös järjestetty keskustelutilaisuus, jossa oli paikalla myös pääministeri Petteri Orpo.

Puiset kyltit, joissa tekstit Ronttopuisto ja Free Palokki. Puusta veistetty kala. Taustalla kiviä ja lampi syksyn alkuillassa..
Rissaset kertovat, että asiakkaat ovat ottaneet paljon kuvia Free Palokki -kyltin alla. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

”Missä ne Palokin kosket oikein ovat?”, kuuluu ylivoimaisesti yleisin kysymys kahvilan tiskillä. Monien on vaikea mieltää kahvilan takana kulkevaa vähävetistä uomaa koskeksi.

Rissaset ovat vakuuttuneita siitä, että alueen matkailu kasvaa räjähdysmäisesti, jos kosket ennallistetaan. He arvioivat, että vaikutus ulottuisi koko Itä-Suomeen.

Jo nyt Kolin luontomatkailu näkyy kasvavina asiakasmäärinä Ronttopuistossa, vaikka kansallispuisto sijaitsee yli 140 kilometrin päässä.

Katso videolta, miten koskien ennallistaminen Rissasten arvion mukaan vaikuttaisi Palokin kylään:

Video: Heikki Haapalainen / Yle

Rissaset toivovat, että nuoret ikäluokat saataisiin mukaan keskusteluun Palokista.

– Tässä on kyse meidän lasten ja lastenlasten tulevaisuudesta, Jaakob Rissanen sanoo.

Source: Yle · Laura Kosonen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira