Kiihtyvää ulkopolitiikkaa, itsevaltaista käytöstä ja pettyneitä äänestäjiä – selvitimme, mikä muuttuu vaalien jälkeen

Demokraatit saivat vaaleissa koko kongressin hallinnan, mutta muuttuuko mikään käytännössä?

Tämä juttu kertoo, mitä seuraavaksi tapahtuu Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, mikä muuttuu Trumpin asemassa ja millainen on kongressin todellinen kyky säätää lakeja.

1. Trump saattaa riehaantua ulkopolitiikassaan

On mahdollista, että Trump keskittyy entistä hanakammin ulkopolitiikkaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.

Yhdysvaltain presidentillä on ulkopolitiikassa laajat toimivaltuudet, joten Trumpilla on siinä liikkumavaraa.

Näyttävät peliliikkeet olisivat Trumpille harhautusliike, sillä demokraattienemmistöinen kongressi aikoo käynnistää erilaisia presidenttiä koskevia tutkintoja, jotka ovat Trumpille kiusallisia.

Siksi Trump voi Lindénin mielestä tavoitella pikavoittoja, joiden avulla hän pääsee kehuskelemaan saavutuksillaan. Eurooppalaisille ja suomalaisille demokraattien vaalivoitto voi tarkoittaa hyvin vaikeasti ennustettavia aikoja.

Ukrainan sodan ratkaisun tai kestävän rauhan suhteen Lindén ei ole optimistinen.

– Trumpin hallinnon tavoitteena Ukrainassa on kestämätön ja epäoikeudenmukainen rauha, Lindén sanoo.

Hän viittaa entisen presidentin Joe Bidenin hallinnossa ulkoministerinä toimineen Antony Blinkenin lanseeraamaan käsitteeseen kestävästä ja oikeudenmukaisesta rauhasta.

– Meillä ei ole mitään syytä luottaa siihen, että Trumpin hallinto ajaisi rauhaa, joka olisi Ukrainan, EU:n tai Suomen näkökulmasta oikeudenmukainen. Iso huoli on, että hän haluaa jonkin sellaisen rauhan, jossa Putin kokee saaneensa voiton.

Trumpilla on nyt kaksi vuotta aikaa jättää niin sanottu ulkopoliittinen perintönsä.

2. Trump halunnee jatkossakin hallita kongressin ohi

Lait ovat hidaste, eivät este. Näin Lindén kuvaa Trumpin hallinnon tapaa käyttää valtaa. Tämä vaikuttaa kongressin toimintakykyyn ja keinoihin rajoittaa Trumpin toimintaa.

Trumpin presidenttikausien aikana on nähty, että järjestelmässä on valuvika. Lindén ottaa esimerkiksi miljonääri Elon Muskin johtaman DOGE-projektin, joka tähtäsi liittovaltion kulujen karsimiseen. Silloin esimerkiksi kehitysapua vähennettiin selvästi.

– Presidentti-instituutio pystyy estämään rahan päätymisen sinne, minne kongressi on sen osoittanut.

Lindén kuvaa, kuinka Trump on toisen kautensa alusta lähtien pyrkinyt hallitsemaan kongressin ohi ja haalinut valtaa kaikista suunnista, joista sitä on saanut.

Huomionarvoista on, että Trump ei ole hyödyntänyt kongressia lainsäätäjänä siitäkään huolimatta, että hänen oma puolueensa on ollut siellä vallassa.

Lindén huomauttaa, että Trumpin itsevaltainen johtamistyyli tuskin muuttuu vaalien jälkeenkään.

Videolla Maria Lindén kertoo, kuinka vähän Trump on hyödyntänyt kongressia päätöksenteossaan:

Toisaalta Lindén uskoo, että poliittisesti Trumpin tähti on laskussa. Hänen asemansa republikaanien sisällä heikkenee, sillä Trump ei voi enää asettua ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa.

3. Demokraattien on vaikea toteuttaa äänestäjien toiveita

Ihmiset ovat äänestäneet muutoksen puolesta, mutta on hyvin epävarmaa, millaisen muutoksen demokraatit pystyvät toteuttamaan.

Demokraatit eivät saaneet kongressiin kahden kolmasosan enemmistöä, mikä heikentää puolueen todellista valtaa. Jos Trump vastustaa jotain lakia, hän voi jättää sen allekirjoittamatta. Tämän veto-oikeuden kumoaminen edellyttäisi kongressin molemmissa kamareissa kahden kolmasosan määräenemmistöä.

Lindénin mukaan yleinen trendi presidentti Barack Obaman ajoista lähtien on ollut, että demokraatit ja republikaanit haluavat tehdä yhä vähemmän kompromisseja.

– Siitä seuraa, että kongressi saa hyvin harvoin mitään tuntuvaa aikaan.

Äänestäjien kenties suurin toive on se, että amerikkalaisten rahat riittäisivät arjesta selviytymiseen. Tämä on demokraateille suuri ongelma.

– Ei ole realistista, että he pystyisivät nyt saamallaan vallalla korjaamaan tilannetta merkittävästi. Se herättää kysymyksen, tuliko sininen tsunami demokraattien kannalta nyt ihan väärään aikaan, Lindén sanoo.

Hän katsoo, että pettymys voi kahden vuoden päästä presidentinvaaleissa kohdistua paitsi Trumpiin, myös demokraatteihin.

Lindén huomauttaa, että kongressilla on valtaa päättää, saako Trump lisää rahaa puolustusmenoihin vai ei. Demokraattien ei kuitenkaan kannata noin vain kieltää rahankäyttöä puolustusvoimien tarpeisiin. Jos rahahanat suljettaisiin yhtäkkiä, se voisi viestittää siitä, että Yhdysvallat on suojaton.

Demokraatit voivat yrittää säätää erilaisia lakeja, mutta Trump on antanut ymmärtää, että hän käyttäisi presidentin veto-oikeutta, jolla lain voimaantulon voi estää.

Yksi valttikortti demokraateilla silti Lindénin mukaan on.

– Toki voi olla piikkinä lihassa.

– Jos Trump haluaa esimerkiksi nimittää ihmisen johonkin virkaan, demokraatit voivat sen senaatissa estää.