Kela seurasi jopa työntekijöiden hiirenklikkauksia – sallittuja taukoja olivat kanin kutitus ja vessassa käynti

Kelassa järjestettiin keväällä 2023 suurimman eli eteläisen vakuutuspiirin esihenkilöille erityinen kick-off-tilaisuus. Heitä valmisteltiin videopalaverissa laajaan työntekijöiden suoriutumisen seurantaan.

Vakuutuspiirissä käsiteltiin Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen asukkaiden etuuksia.

Kesän aikana työnantaja teki seurantaa yhteensä 2 000 toimihenkilöstä. Heidän työajan käyttöään tarkasteltiin edeltävältä 2–6 kuukaudelta.

Esihenkilöt kävivät läpi jokaisen tiimiläisen työajan kirjausta, tehtyjä töitä ja sitä, mihin työaikaa käytetään.

Kelassa oli herätty siihen, että työajan väärinkäytökset olivat lisääntyneet. Niiden perusteella Kela irtisanoi vuonna 2024 kymmenen työntekijää.

Yksi heistä oli etuuskäsittelijä, jonka potkut todettiin keväällä 2026 laittomiksi. Työajan seurannassa oli käytetty raportteja, jotka työtuomioistuimen käsityksen mukaan eivät olleet kertoneet luotettavasti työajan käytöstä.

Työtuomioistuimen etätöihin liittyvä päätös oli ensimmäinen laatuaan.

Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen kommentoi tuolloin, että työajan seurantaraportteja on tilattu vain harvoissa yksittäistapauksissa.

– Meillä ei ole mitään laajaa tarkastelua. Kaikki tapaukset, jotka on käsitelty Kelassa, ovat olleet yksittäisiä asioita ja yksittäisten esihenkilöiden huolesta lähteneitä ratkaisuja. Mitään työyhteisökohtaista valvontaa meillä ei ole ollut, hän sanoi.

Ylen MOT sai Lankisen haastattelun jälkeen useita yhteydenottoja siitä, että valvonta on ollut laajempaa kuin Kela väittää.

Haastattelun antoi yhteensä seitsemän entistä tai nykyistä kelalaista.

Poikkeuksellisen tuomion jälkeen MOT alkoi tutkia etätyön valvontaa tarkemmin. Tietopyynnöillä saatu aineisto avaa sitä, miten Kela on valvontaa toteuttanut ja mitä siitä on työntekijöille seurannut.

MOT selvitti tuoreessa ohjelmassa työajan seurantaa kahdessa virastossa, Kelassa ja Verohallinnossa:

Työntekijän piti tehdä selkoa työajan käytöstä yhdeksän kuukautta taaksepäin

Kelassa työskentelee lähes 4 000 etuuskäsittelijää, joiden työtä johtaa yli 300 esihenkilöä. Etätyö on yleistä, eikä edes toimistolla työskentely tarkoita välttämättä, että esihenkilö olisi samalla paikkakunnalla.

Lain mukaan työnantajalla on työsuojeluvastuu ja velvollisuus seurata työn sujumista, tapahtui se sitten kotona tai konttorilla. Työntekijöiden täytyy kuitenkin olla selvillä valvonnan pelisäännöistä.

Kaksi entistä kelalaista kertoo yllättyneensä siitä, miten tarkkaan heidän työskentelyään oli seurattu. He kertovat kokemuksistaan anonyymisti, koska aiheesta puhuminen saattaisi vaikeuttaa heidän työllistymistään jatkossa.

Noora sai syksyllä 2023 esihenkilöltään puhelun, että hänen tuli tehdä selkoa työajan käytöstään yhdeksän kuukautta taaksepäin.

– Silloin tajusin, että tämä ei ole kyllä enää ihan normaalia, että minut halutaan kyllä savustaa täältä ulos, Noora sanoo.

Suvi oli vasta hiljattain aloittanut Kelan etuuskäsittelijänä, kun seuranta kesällä alkoi. Vasta kun tuloksia alettiin käydä läpi, hän ymmärsi, mistä siinä oli kyse.

– Sehän oli hyvin yksityiskohtainen selvitys siitä, mitä olet hiirellä klikannut, milloin olet ottanut työn jonolta, tehnyt ratkaisupäätöksen, tai onko se työ jäänyt lepäämään. Oli aika ahdistavaa tajuta, miten yksityiskohtainen se oli.

Kelan mukaan työntekijät valitsivat helppoja työtehtäviä vaikeiden sijaan

Esihenkilöitä kehotettiin kiinnittämään huomiota esimerkiksi yllättäviin tai epämääräisiin poissaoloihin, haluttomuuteen osallistua lähipäiviin tai siihen, jos Skype on paljon keltaisella tai punaisella.

Tämä käy ilmi PowerPoint-esityksestä, joka on laadittu vuoden 2023 seurannasta. Sen tuloksena havaittiin muun muassa, että töiden välissä pidettiin pitkiä taukoja ja töitä valikoitiin.

Jos työntekijöiden työssä ilmeni epäselvyyksiä, heistä tilattiin vielä tarkempia työajan seurantaraportteja. Kelan mukaan niitä tilattiin muutamista kymmenistä toimihenkilöistä. Kyse oli samoista raporteista, joissa pitkien taukojen kohdalla näkyy oranssi viiva.

Työoikeudelliset seuraukset, kuten kirjalliset huomautukset, varoitukset tai irtisanomiset, koskivat noin kahta prosenttia eteläisen vakuutuspiirin toimihenkilöistä. Kahdentuhannen joukosta se tarkoittaa noin 40:tä toimihenkilöä.

Kela ei kiistä MOT:n tietoa siitä, että osa toimihenkilöistä on joutunut maksamaan palkkaa takaisin tai tekemään ilmaista työtä korvatakseen järjestelmässä näkyneet ylimääräiset tauot.

Kela vastaa, että yksittäiset henkilöt ovat voineet korvata menetettyä työaikaa takaisin tai irtisanoutua itse työstään. Lisäksi seurauksena oli siirtoja etätöistä toimistolle.

Työnantaja ihmetteli kahden tunnin taukoa Suvin työssä

Tietopyynnöillä saadusta aineistosta näkyy myös, miten Kela on intrassa muistuttanut työntekijöitä työnteon tärkeydestä.

Suville jäi Kelassa työskentelystä olo, että työntekijään ei luoteta.

– Koko ajan olet epäilyksen, kyttäyksen alla, että teetköhän nyt varmasti sitä, mitä pitäisi vai ihan jotain muuta, Suvi sanoo.

Suvin työpäivässä näkyi kahden tunnin tauko, josta esihenkilö vaati selvitystä.

Suvi selasi kalenteriaan ja huomasi, että oli osallistunut tuolloin työnantajan määräämään koulutukseen.

– Tämänkin jouduin itse todistamaan ja tuomaan esiin. Onneksi olin tehnyt kalenteriin merkinnän, joka oli näyttää, et hei, olen ollut koulutuksessa.

Samalla kun Kela ohjeisti intrassa työntekijöitä keskittymään töihin, se kannusti pitämään jaksamista tukevia minitaukoja. Esimerkkeinä mainittiin yhteiset aamujumppahetket ja tiimien virtuaalikahvit sekä kanin kutitus.

Tiedotteen mukaan nämä minitauot tukevat jaksamista, rentouttavat ja parantavat verenkiertoa niska-hartiaseudulla.

Henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen sanoo, ettei hän tunnista tiedotetta. Hänen mukaansa tärkeintä on kuitenkin, että jokainen kelalainen voi tauottaa itsenäisesti omaa työtään.

Noora kävi työpäiviään läpi yhdeksän kuukauden ajalta. Taukoja oli työnantajan lähettämän raportin mukaan 41 prosenttia työajasta. Pääosin tauot johtuivat puheluista ja työterveyskäynneistä.

Nooran mukaan oli vain yksi tauko, jolle hän ei löytänyt selitystä.

– Lopulta sitten jäin sairauslomalle, kun sain kuulemisesta puhelun, että halutaan kuulla minua mahdollisesta irtisanomisesta tämän seurannan takia, Noora kertoo.

Nelikymppinen Noora halusi purkaa työsuhteen työnantajasta johtuvista syistä. Hän ei ole sen jälkeen pystynyt työllistymään.

Kelan mukaan väärinkäytöksiä nykyään harvoin

Eteläisen vakuutuspiirin laaja työajan seuranta oli Kelan mukaan ”kertaluontoinen kokeilu”.

Erillisiä työajan seurantaraportteja tilataan Kelan analytiikasta vain, jos esihenkilöt havaitsevat työnteossa jotain poikkeavaa, kertoo henkilöstöjohtaja Lankinen.

Tällä hetkellä käytössä on päivittäisjohtamisen raportti, josta esihenkilöt näkevät muun muassa työntekijän ja tiimin luodut työt, tehdyt työt, odottamaan jätetyt työt, yhteydenottojen määrät ja kestot sekä viestit ja kirjeet päivittäin, viikoittain ja kuukausittain.

Tämä yksityiskohtainen raportointi koskee tuhansia toimihenkilöitä, ja järjestelmä lataa tietoa joka päivä. Seurantaan kuluu paljon esihenkilöiden työaikaa.

Se on Lankisen mukaan tarpeen, vaikka väärinkäytöksiä esiintyy harvoin.

– Kelassa pitää johtaa työtä. Me haluamme olla tehokkaita, me haluamme olla tuottavia. Se, että me päivittäisjohtamista tehdään valmentavalla otteella, niin siinä ei ole kysymys mistään luottamuspulasta, vaan päinvastoin me haluamme auttaa meidän toimihenkilöitä onnistumaan siinä työssä, Lankinen sanoo.

Ladataan lomaketta...