Kehitysapu | Virkamies IS:lle: Ministeri Tavion Somalia-päätös oli lainvastainen

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Juha Savolainen pitää ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps) ratkaisua evätä Somalia-hankkeiden rahoitus lainvastaisena.

Savolainen kommentoi asiaa keskiviikkona Ilta-Sanomien haastattelussa.

Savolaisen mukaan virkakunta aikoo jättää eriävän mielipiteen päätökseen.

Ministeri Tavio ilmoitti maanantaina X:ssä ja Facebookissa, että ei myönnä rahoitusta yhdellekään Somaliaan suunnitellulle kansalaisjärjestöhankkeelle.

Ulkoministeriön virkakunta sai Savolaisen mukaan tietää Tavion ratkaisusta sosiaalisen median kautta.

Rahoitusta haki kaikkiaan seitsemän hanketta, joista virkamiehet olivat valinneet rahoitettavaksi neljä. Yhteensä nämä neljä olisivat saaneet yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Tavio sanoi nyt myös niille ei.

Savolainen sanoi IS:ssä pitävänsä Tavion menettelyä ”poikkeuksellisena” ja ”yllätyksellisenä”.

“Olen surullinen tämän tyyppisestä toimintatavasta”, Savolainen sanoi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kirjoitti tiistaina X:ssä, että ministeri Tavion päätös järjestöjen Somalia-avustusten hylkäämisestä on ministerin toimivallassa. Tavio on ilmoittanut tekevänsä varsinaisen päätöksen asiassa ensi viikolla.

Jos esittelevä virkamies, ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Tanja Grén, jättää ensi viikolla Tavion varsinaiseen päätökseen eriävän mielipiteen, mitä se käytännössä tarkoittaa?

Perustuslain 118. pykälän mukaan esittelijä vastaa siitä, mitä hänen esittelystään päätetään, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettä. Eriävä mielipide ei estä päätöksen tekemistä eikä automaattisesti kumoa sitä. Se liitetään osaksi päätösasiakirjoja.

Eriävä mielipide on kuitenkin keino irrottaa virkamies virkavastuusta päätöksen suhteen, jota hän pitää lainvastaisena.

Kun Tavio on tehnyt päätöksensä, järjestöt voivat halutessaan riitauttaa sen. Tämän jälkeen hallinto-oikeus ratkaisee, onko Tavio käyttänyt harkintavaltaansa lainmukaisesti.

Periaatteessa myös oikeuskansleri voi tutkia ministerin toiminnan.

Käydään läpi vähän tapahtuman taustoja.

Tavio keskeytti marraskuussa 2024 Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somaliassa. Perusteluna oli Somalian vähäinen yhteistyö Suomesta palautettavien Somalian kansalaisten vastaanottamisessa. Samalla Tavio kuitenkin ilmoitti, että keskeytys ei koske kansalaisjärjestöjen toimintaa, humanitaarista apua ja yritysten tukemista.

Maaohjelman keskeyttäminen ei siis tarkoittanut kaiken Somaliaan kohdistuvan kehitysyhteistyörahoituksen loppumista.

Alkuvuodesta 2026 ulkoministeriö avasi kansalaisjärjestöjen hanketukihaun. Hakuilmoituksessa Somaliaa ei kategorisesti suljettu hakukelpoisten maiden ulkopuolelle.

Järjestöt vielä varmistivat asian kysymällä ulkoministeriöltä, voiko Somaliaan kohdistuville hankkeille saada rahoitusta, vaikka Suomi oli ehdollistanut kehitysyhteistyötään palautusyhteistyölle.

Ministeriö vastasi helmikuussa, että tukea voi hakea kaikkiin kehitysmaihin kohdistuviin hankkeisiin ja että rahoituspäätökset tehdään hakemusten laadun ja kokonaisharkinnan perusteella.

Tämän jälkeen neljä järjestöä haki tukea seitsemälle eri hankkeelle.

Kesäkuussa virkamiehet esittivät neljän hankkeen rahoittamista ja toimittivat ministeri Taviolle esityksen, jonka mukaan neljälle Somalia-hankkeelle myönnettäisiin yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa.

Hankkeissa oli tarkoitus muun muassa parantaa äitien terveydenhuoltoa ja mielenterveys­palveluja, kehittää jätehuoltoa sekä vahvistaa naisten toimeentuloa ja ravitsemustaitoja.

Juha Savolaisen mukaan nämä neljä hanketta saivat hyvät laadulliset pisteet ja vahvan kokonaisarvion. Kolmea muuta hanketta ei esitetty rahoitettavaksi.

Ministeri Tavio ei kuitenkaan tehnyt asiassa saman tien päätöstä, vaan se lykkääntyi.

Jostain syystä Tavio päätti tämän viikon maanantaina kertoa kaavailemastaan ratkaisusta sosiaalisessa mediassa – siis jo ennen varsinaista päätöksentekoa.

Ulkoministeriön Savolainen perustelee lainvastaisuusarviotaan hallintolain kuudennella pykälällä.

Kyseinen pykälä kuuluu näin:

”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.”

Savolainen jätti eriävän mielipiteen ministerin rahoituspäätökseen myös joulukuussa 2025, kun Tavio päätti tuntuvasti leikata ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöjärjestön Saskin rahoitusta.

Sask on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on kesken.