Kehitysapu | Ministeri leikkasi rahoituksen somalialaisten äitien ja mielen­terveys­potilaiden tukemiselta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) eväsi yli neljän miljoonan euron rahoituksen hankkeilta, joilla olisi muun muassa parannettu raskaana olevien naisten terveydenhoitoa, järjestetty ammattikoulutusta ja autettu mielenterveysongelmista kärsiviä Somaliassa.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt olivat hakeneet seitsemään hankkeeseen yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa.

Tavio perusteli päätöstään sillä, ettei Somalia ole tehnyt riittävästi yhteistyötä Suomesta palautettavien somalialaisten vastaanottamisessa. Kyse on esimerkiksi ihmisistä, jotka eivät ole saaneet Suomesta oleskelulupaa ja jotka pitäisi palauttaa kotimaahansa.

”En myöntänyt rahaa hankkeisiin, vaan teen tästä säästötoimen”, Tavio kirjoitti maanantaina viestipalvelu X:ssä.

Tavio ei vastannut HS:n haastattelupyyntöön.

Aiemmin Somaliaan suunnatun kehitysavun keskeyttäminen ei koskenut kansalaisjärjestöjä. Suomi jäädytti marraskuussa 2024 suoraan Somalian kanssa tehtävän kehitysyhteistyön, koska maan katsottiin vastaanottavan liian vähän Suomesta palautettavia kansalaisiaan.

Tuolloin ulkoministeriö ilmoitti erikseen, ettei päätös koske kansalaisjärjestöjen työtä.

Jäädytettyyn kehitysyhteistyöhön oli tarkoitus käyttää 8–9 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2025 alkaen.

Ilman rahoitusta jäi neljän suomalaisen järjestön suunnitelmia.

Suurinta summaa haki Suomen Somalia-verkosto. Se tavoitteli lähes 1,2 miljoonaa euroa hankkeeseen, jossa olisi järjestetty ammattikoulutusta ja autettu ihmisiä työllistymään. Sama järjestö haki lisäksi rahaa äitien terveydenhoitoon ja jätehuollon kehittämiseen.

Lääkärin sosiaalinen vastuu ja African Care puolestaan hakivat rahaa muun muassa mielenterveyspalveluihin. African Caren toinen hanke olisi keskittynyt äitien terveyteen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.

Marttaliitto haki noin 560 000 euroa haavoittuvassa asemassa olevien naisten toimeentulon ja ravitsemusosaamisen parantamiseen.

Rahoituksen mahdollisesta epäämisestä oli merkkejä jo alkuvuodesta.

Ulkoministeriö kertoi tammikuussa alkaneen rahoitushaun ehdoissa, että kehitysapua voidaan evätä mailta, jotka eivät suostu ottamaan vastaan Suomesta palautettavia kansalaisiaan.

Järjestöt kysyivät ministeriöltä, koskiko ehto myös Somaliaan suunnattua järjestötyötä, joka oli aiemmin jätetty jäädytyksen ulkopuolelle.

Helmikuussa ministeriö vastasi, että järjestöt voivat hakea rahaa kaikkiin kehitysapua vastaanottaviin maihin. Samalla se kuitenkin ilmoitti, että rahojen myöntämisessä käytetään harkintaa.

Ministeriö ei siis tuolloin ilmoittanut suoraan, ettei Somaliaan suunnatuille hankkeille myönnettäisi rahaa.

Yle kertoi elokuussa 2025 virkamieslähteisiinsä perustuen, että Tavio oli vaatinut sadan somalialaisen palauttamista, ennen kuin kehitysapu voitaisiin aloittaa uudelleen.

Ylen mukaan vaatimuksesta ei ollut virallista kirjausta. Tavio ei kommentoinut tietoa.

Somalian kanssa tehtävän palautusyhteistyön ongelmat on tunnistettu myös Euroopan unionissa.

EU päätti kesäkuussa 2026 vaikeuttaa Somalian kansalaisten viisumien saamista. Esimerkiksi viisumihakemusten käsittelyaikaa pidennettiin 15 päivästä 45 päivään. Myös muita viisumien myöntämistä helpottavia käytäntöjä rajoitettiin.

Suomen päätös jäädyttää kehitysyhteistyön rahoitusta on sen sijaan kansallinen ratkaisu.

EU jatkaa kehitysyhteistyötä Somaliassa. Euroopan komission mukaan EU on varannut Somalian tukemiseen 390 miljoonaa euroa vuosille 2021–2027.

Tavio kertoi maanantaina perussuomalaisten Suomen Uutisille, ettei järjestöjen hakemia rahoja anneta muille hankkeille.

Hänen mukaansa rahat jäävät säästöön.