Kävimme läpi Espoon kaupunginjohtajan budjettiehdotuksen – lue, mistä säästetään ja mihin panostetaan

Espoo on julkaissut kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen talousarvioesityksen ensi vuodelle.

Kaupungin toimintamenot ovat ehdotuksessa noin 1,53 miljardia euroa. Se on noin 2,7 prosenttia enemmän kuin ennustettiin tälle vuodelle. Kaupunginjohtajan talousarviossa arvioidaan ensi vuoden ylijäämäksi noin 36 miljoonaa euroa.

Espoo pysyy kaupunginjohtajan mukaan ensi vuonna kolmivuotisessa talouden tasapainottamisohjelmassa, jonka tavoitteena on lainanoton vähentäminen 220 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa vuosittain noin 70 miljoonan euron edestä säästöjä ja tulojen lisäyksiä.

– Jos valtuusto päättää esityksen mukaisesti, pystymme pitämään menokurista kiinni, Mykkänen sanoo.

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen menot kasvussa

Lasten ja nuorten pääkaupungiksi strategiassaan julistautuneessa Espoossa käytetään yhä enemmän rahaa kasvatukseen ja koulutukseen.

Toimialan menoihin on budjetoitu ensi vuodelle noin 14,2 miljoonaa euroa tätä vuotta suurempi summa.

Kaupungin mukaan rahoitusta lisätään muun muassa oppilasrakenteen muutoksiin, lukiopaikkoihin ja erityisesti lukutaidon vahvistamiseen.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelipäiväkotien perheille kohdistuva 50 euron kuukausittainen lisämaksu lasta kohden sen sijaan esitetään poistettavaksi.

Muutos vähentäisi toteutuessaan palveluseteliä käyttävien perheiden maksuja, mutta se kustantaa kaupungille noin 1,4 miljoonaa euroa.

Hallinnostaan säästävä kaupunki laittaa ehdotuksessa ensi vuonna palveluihin lisää noin 40 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi työllisyyspalvelujen menot kasvavat ensi vuonna noin 7,9 miljoonalla eurolla. Kasvu liittyy työttömyysetuuksiin, koulutuksiin, valmennuksiin ja taloudellisiin tukiin.

Kulttuurin menoja Espoo sen sijaan vähentää noin miljoonalla eurolla. Se tapahtuu leikkaamalla henkilöstö-, tila- ja palvelukustannuksista.

Espoo ei aio lykätä enää jalkapallostadionia ja teatteria

Espoo jatkaa mittavia investointeja ensi vuonna, vaikka taloustilanne on tiukka. Kaupunki investoi pelkästään päiväkoteihin ja kouluihin ensi vuonna noin 54 miljoonaa euroa.

Espoo rakentaa tai peruskorjaa ensi vuonna 10 koulua ja 15 päiväkotia.

Myös aiemmin lykättyjen jalkapallostadion ja kaupunginteatterin rakentaminen Tapiolaan alkaa.

Muita suuria investointeja ovat useita vuosia kestävä kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välille sekä Tapiolan ja Espoonlahden uimahallit.

Espoo rahoittaa kaupunginjohtajan mukaan investointinsa tilikauden tuloksesta sekä ottamalla uutta lainaa.

Kaupunki siirtää noin 28 miljoonan euron investoinnit vuosilta 2026–2029 myöhemmäksi hankkeiden aikataulumuutosten vuoksi.

Esimerkiksi Niipperin päiväkodin toteutus siirtyy kolmella vuodella, Olarin kahden päiväkodin kahdella sekä Laurinlahden koulun ja päiväkodin sekä Kurttilan koulun vuodella.

Uusia henkilöstöleikkauksia ei ole tulossa

Henkilöstökuluista kaupunki tavoittelee noin 7,3 miljoonan euron säästöä vuonna 2027 ja noin 9,7 miljoonan euron säästöä vuoteen 2029 mennessä.

Tämän syksyn yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanomisperusteisten toimien arvioidaan koskevan 80 henkilöä. Lisäksi 60 tehtävää lakkaisi vuoteen 2029 mennessä eläköitymisten, määräaikaisuuksien päättymisten ja avoimien virkojen lakkauttamisen kautta.

Irtisanottavien määrä voi vielä pienentyä, jos kaupunki pystyy tarjoamaan muuta työtä.

Näiden lisäksi uusia henkilöstövähennyksiä ei ole kaupunginjohtajan mukaan näköpiirissä.

– Jos verotulojen ennuste pitää ja Espoolta ei leikata rajusti valtionosuuksia, pystymme näillä säästöillä toteuttamaan talouden tasapainotusohjelman, eikä tällä hetkellä ole suunnitteilla uusia henkilöstövähennyksiä, sanoo kaupunginjohtaja Mykkänen.

Espoo pyrkii keräämään ensi vuonna lisää tuloja myös pysäköinnin ja hulevesien maksullisuudella. Niistä Mykkänen ennakoi kaupungin saavan yhteensä noin 10 miljoonan euron tulot.

Vuosien 2027–2029 talouskehyksessä tavoitteena on vähentää Espoon velanottotarvetta yhteensä noin 222 miljoonaa euroa. Pysyvänä muutoksena kaupunki tavoittelee noin 68 miljoonan euron vuosittaista vähennystä velanottotarpeeseen.

Tuloveroprosentti säilyy ehdotuksessa 5,3 prosentissa. Valtuustoryhmät päättivät veroprosentista jo aiemmin tänä vuonna.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi 4,43 prosentista 5,00 prosenttiin.

Valtuusto päättää vuoden 2027 talousarviosta kokouksessaan 3. joulukuuta.