Budjettipäällikkö: Rohkeuden puute vaivannut – ministeriö listaa leikkauksia lapsilisiin ja toimeentulotukeen

Valtiovarainministeriön virkamiehet (VM) esittelevät odotetut meno-, rakenne- ja verokartoitukset maanantaina.

Kartoitukset tarjoavat konkreettisia vaihtoehtoja, joilla julkista taloutta voidaan vahvistaa ja velkaantumista hillitä ensi vaalikaudella.

Kartoitukset perkaavat läpi julkisen sektorin eri alueet ja ehdottavat säästö- ja tulokohteita sekä rakenteellisia muutoksia.

Meno- ja rakennekartoitukset esittelee budjettipäällikkö Mika Niemelä, ja verokartoituksesta kertoo vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare.

Virkamiehet korostavat, että edessä on vakava paikka: julkisen sektorin rahoitus ei ole riittänyt sen tehtäviin, mikä on johtanut voimakkaaseen velkaantumiseen. Korkea velkataso taas on kasvattanut velanhoitomenoja, mikä on kiihdyttänyt entisestään velkaantumista.

Suomen julkisen talouden tilaa onkin parannettava pikaisesti, jotta hyvinvointiyhteiskunta turvataan, luottamus Suomen velanmaksukykyyn säilyy, velkaantumisen kierre pysäytetään ja velkasuhde käännetään laskuun.

Suurin osa puolueista on sitoutunut ensi vaalikaudella 8–11 miljardin euron julkisen talouden sopeutukseen eli velkajarruun.

Virkamiehet korostavat, että sopeutustarve on niin suuri, ettei mitään julkisen sektorin osa-aluetta voida sulkea menojen tarkastelun ulkopuolelle.

Tässä nostoja virkamiesten ehdotuksista. Osa niistä voi olla poliittisesti mahdottomia tai vähintään vaikeita toteuttaa.

1. Menosäästöt ja rakenteelliset muutokset

Meno- ja rakennekartoitus on jaettu seitsemään julkisen talouden osa-alueeseen, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaaliturvaetuudet, koulutus ja elinkeinoelämä.

Virkamiehet ehdottavat menojen indeksikorotusten jäädyttämistä määräajaksi, niiden tason alentamista tai automaattisten korotusten poistamista kokonaan. Toimi koskisi esimerkiksi työeläkkeitä, sosiaaliturvaetuuksia, kuntien peruspalveluita ja hyvinvointialueita. Näistä kertyisi suuria säästösummia seuraavien vaalikausien aikana.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Virkamiesten mielestä hyvinvointialueiden määrää pitää vähentää. Terveydenhuollon päivystysverkkoa eli ympäri vuorokauden päivystäviä sairaaloita tai terveysasemia karsittaisiin lisää, ja erityisosaamista vaativaa hoitoa keskitettäisiin tiettyihin sairaaloihin.

Listalla on myös henkilöstömitoitusten kumoaminen, esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta ja lastensuojelusta. Vanhusten laitos- ja kotihoitoon ehdotetaan myös varallisuuteen perustuvia maksuja. Myös hoitoon pääsyn määräaikoja pidennettäisiin. Aikuiset voisivat jatkossa hankkia hammashoitoa yksityiseltä puolelta.

Sosiaaliturva ja eläkkeet

Sosiaaliturvassa virkamiehet ehdottavat lapsilisien poistamista tai erilaisten sisar- ja yksihuoltajakorotusten lopettamista.

Toimeentulotukea ja yleistä asumistukea heikennettäisiin eri keinoin. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lyhennettäisiin 300 päivään ja yleistukeen palautettaisiin puolison tuloja koskeva tarveharkinta.

Virkamiehet ehdottavat myös yksityislääkärikäyntien Kela-korvausten lakkauttamista. Lääkekorvausten tasoja alennettaisiin nykyisestä, ja osa niistä lopetettaisiin.

Kotihoidontuki lakkautettaisiin tai sen aikaa rajattaisiin, myös hoito- ja vanhempainrahoihin tehtäisiin muutoksia.

Takuu- ja kansaneläkkeisiin esitetään erilaisia heikennyksiä. Työeläkkeistä poistettaisiin palkattomien jaksojen, perhevapaiden ja tutkintojen erityiskertymät.

Koulutus

Koulutuksen puolella virkamiehet esittävät muutoksia varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksiin ja maksuihin sekä subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen.

Perusopetuksen tasa-arvoraha eli heikoimmille alueille maksettava lisärahoitus joko poistettaisiin tai sen tasoa alennettaisiin. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja opiskelumateriaalien maksuttomuus voitaisiin myös perua ja vähentää tiettyjen aineiden vuosiviikkotunteja. Jatkossa voisi suorittaa vain yhden samantasoisen korkeakoulututkinnon maksuttomasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön erilaisia järjestö- ja muita avustuksia leikattaisiin tai ne poistettaisiin.

Yritykset ja valtionhallinto

Tutkimus- ja kehitysrahoitukseen tehtäisiin useita muutoksia, joista kertyisi isoja säästöjä. Myös suoria yritystukia tai energiatukia karsittaisiin reippaasti.

Valtionhallintoon ja valtionavustuksiin kohdistuisi laajasti säästöjä ja muutoksia. Esimerkiksi kolmen ministeriön lakkauttamista esitetään. Listalla on myös kehitysyhteistyön lakkauttaminen tai sen tason alentaminen merkittävästi. Nato-tavoitteen vaatiman puolustusmenojen noston virkamiehet tekisivät hitaammin.

2. Veronkorotukset ja uudet verot

Menosäästöjen ja rakennemuutosten lisäksi valtio tarvitsee lisää verotuottoja.

Ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen ja progressiivisen tuloveroasteikon kaikkien marginaaliveroprosenttien korottaminen prosenttiyksiköllä toisi ison potin valtion kassaan. Toimet kiristäisivät työn verotusta, millä olisi virkamiesten mukaan heikentäviä vaikutuksia työllisyyteen.

Eläketulon verotuksen kiristäminen taas kannustaisi eläkeikäisiä työntekoon.

Verotuottoja lisäisivät myös listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen sekä alennettujen arvonlisäverokantojen ja maapohjan kiinteistöverotuksen korottaminen.

Yhteisöverokannan korottaminen prosenttiyksiköllä toisi mittavan summan rahaa valtiolle.

Virkamiehet poistaisivat tai vähentäisivät yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä huojennuksia verotulojen lisäämiseksi. Myös perintö- ja lahjaverokantojen nostamisesta prosenttiyksiköllä saisi lisää rahaa.

Valmiste- ja liikenneverojen tuottoa voisi kasvattaa korottamalla tai indeksoimalla energiaveroja ja ajoneuvoveroa. Erilaisia verotukia pienennettäisiin merkittävästi.

Virkamiehet karsisivat myös vähennyksiä. Listalla on muun muassa matkakulu-, kotitalous-, yrittäjä,- ja lahjoitusvähennys.

Uusia verotuloja haettaisiin esimerkiksi lento- ja meriliikenteen lippuverosta sekä matkailijaverosta.

VM:n kartoitusten tietoja käytetään hyväksi ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Ne ovat jatkoa valtiovarainministeriön pari viikkoa sitten julkistetulle virkapuheenvuorolle.

Uutista päivitetään