Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi­alueen Ilkka Luoman tulot nousivat suuremmiksi kuin Etelä-Karjalan Sally Leskisen. Päijät-Hämeen Petri Virolainen kiri vuonna 2025.

Kuvakombossa kolme eniten tienannutta hyvinvointialuejohtajaa.
Hyvinvointialuejohtajien ansiotulokärki löytyi Pohjois-Pohjanmaalta, Etelä-Karjalasta ja Päijät-Hämeestä. Kuva: Paulus Markkula / Yle, Thomas Hagström / Yle, Juha-Petri Koponen / Yle

14:56

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hyvinvointialueiden johtajista eniten ansaitsi viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen johtaja Ilkka Luoma. Hänen ansiotulonsa olivat 250 282 euroa.

Toiseksi eniten tienasi Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen, hänen ansiotulonsa olivat 237 507 euroa.

Kolmanneksi eniten ansiotuloja maksettiin Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaiselle. Hän ansaitsi 225 363 euroa.

Kokonaisansioissa Petri Virolainen tienasi eniten, sillä hänellä oli myös pääomatuloja 70 665 euroa, kun taas Ilkka Luomalla ja Sally Leskisellä ei ollut lainkaan pääomatuloja.

Hyvinvointialuejohtajat ovat myös hyviä veronmaksajia.

Esimerkiksi Ilkka Luoma maksoi veroja 121 523 euroa, Sally Leskinen 115 531 euroa ja Petri Virolainen 127 252 euroa.

Hyvinvointialuejohtajien veroprosentit vaihtelevat 40 prosentista lähes 50 prosenttiin.

Tulokärki muuttui edellisvuodesta

Hyvinvointialuejohtajien ansiotuloissa kärkikolmikko muuttui hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Tuolloin tulokärjessä oli Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.

Lähelle tulokärkeä eli neljännelle sijalle pääsi asukasluvultaan Suomen suurimman hyvinvointialueen eli Pirkanmaan Pirhan johtaja.

Viime vuoden ajan Pirhan johtajana työskenteli Juhani Sand, jolle maksettiin ansiotuloja 223 993 euroa.

Juhani Sand istuu punaisella sohvalla, päällään hänellä on sininen puvuntakki ja vaalea kauluspaita.
Juhani Sand toimi viime vuonna Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajana. Hän ansaitsi neljänneksi eniten ansiotuloja hyvinvointialuejohtajista. Kuva: Miikka Varila / Yle

Hän oli virallisesti Pirhan konserni­johtaja, mutta hoiti hyvinvointi­aluejohtajan viran­sijaisuutta vuoden ajan.

Pirhan vakituinen hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola kutsuttiin vuodeksi sosiaali- ja terveysministeriöön ohjaamaan koko Suomen sote-valmistelua.

Pienimmällä alueella pienimmät ansiot

Pienimmät ansiotulot maksettiin asukasluvultaan Suomen pienimmän hyvinvointialueen johtajalle eli Keski-Pohjanmaan Soiten Mikko Komulaiselle. Hänen ansiotulonsa olivat vuonna 2025 141 870 euroa.

Keski-Pohjanmaalla oli vuonna alle 68 000 asukasta.

Keski-ikäinen mies seisoo ikkunan edessä puku ja kravatti päällään.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulaisen ansiotulot olivat hyvinvointialuejohtajien pienimmät, mutta kokonaisansioita nostivat mittavat pääomatulot, joita hänellä oli 99 323 euroa. Kyseessä olivat selvästi hyvinvointialuejohtajien suurimmat pääomatulot. Kuva: Jakob Lillas / Yle

Toiseksi pienimmät ansiotulot olivat Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvistillä ja kolmanneksi pienimmät Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Raija Kontiolla. Lönnqvistille maksettiin 163 938 euroa ja Kontiolle 174 521 euroa.

Tiukka talous näkyi luottamuspulana johtajia kohtaan

Hyvinvointialuejohtajien pestit ovat verrattain hyvin palkattuja, mutta myös tuulisia tehtäviä.

Maan velkaisimman hyvinvointialueen eli Keski-Suomen hyvinvointijohtaja Jan Tollet erosi lokakuun 2025 lopussa tehtävästään. Syynä olivat jatkuvasti huonontuneet talousluvut, jotka aiheuttivat luottamuspulan hyvinvointialuejohtajaa kohtaan.

Tolletin ansiotulot vuodelta 2025 olivat 177 646 euroa. Hänellä ei ollut pääomatuloja.

Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet katsoo kohti.
Keski-Suomen hyvinvointialuejothajan virasta eronnut Jan Tollet sai ansiotulojen lisäksi 144 000 euron erokorvauksen. Se on kuitenkin maksettu vasta tämän vuoden puolella ja näkyy siksi verotiedoissa ensi vuonna. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella talous aiheutti luottamuspulan ja johtajan irtisanoutumisen jo vuonna 2024. Nykyinen johtaja Mikko Komulainen aloitti työnsä tammikuun 2025 alkupuolella, joten hänen ansiotuloistaan valtaosa on kertynyt Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitelta.

Kirsi Varhilan ero herätti huomiota

Vuoden 2025 tammikuussa herätti huomiota Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhilan irtisanoutuminen liian tiukaksi kokemansa poliittisen ohjauksen vuoksi.

Varhila toimii nykyisin Kelan johtajana, mutta tämän jutun listauksessa on otettu huomioon hänen seuraajansa, Satakunnan hyvinvointialueen nykyisen hyvinvointijohtaja Tero Mäkirannan tulot. Hänen ansiotulonsa olivat 185 807 euroa eikä hänellä ollut pääomatuloja.

Mäkiranta valittiin tehtäväänsä toukokuussa 2025, joten osa tuloista on todennäköisesti ansaittu ennen hyvinvointialuejohtajan tehtävää.

Pääomatuloja vain vähän

Suurin osa hyvinvointialueiden johtajien tuloista oli ansiotuloja.

Noin puolella hyvinvointialueiden johtajista ei ole lainkaan pääomatuloja.

12 hyvinvointialuejohtajalla oli pääomatuloja, mutta monella summat olivat erittäin tai melko pieniä.

Eniten pääomatuloja saaneiden Keski-Pohjanmaan Komulaisen ja Päijät-Hämeen Virolaisen jälkeen kolmanneksi eniten pääomatuloja oli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvisellä, 31 467 euroa.

Pääomatuloja voi kertyä henkilön muusta omaisuudesta esimerkiksi kiinteistöjen vuokraamisesta tai osakesijoitusten myynnistä.

Muutamilla hyvinvointialueilla vaihtui johtaja vuonna 2025. Heidän ansiotuloissaan saattaa näkyä palkan lisäksi erorahoja ja tuloja seuraavasta työpaikasta.

Vastaavasti kesken vuotta aloittaneilla johtajilla saattaa näkyä tuloja aiemmasta työpaikasta.

Listauksessa ovat mukana ne johtajat, jotka hoitivat tehtävää vakituisesti vuonna 2025, vaikka alueella olisi ollut sijainen osan vuotta.

Source: Yle · Terhi Pirilä-Porvali

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira