Ylen selvitys paljastaa, missä karhut aiheuttivat vahinkoa ja missä niitä ammuttiin

Syksyn karhujahdissa metsästäjien välillä on ollut eroa siinä, missä määrin saaliiksi on yritetty saada haittaa aiheuttaneita karhuja.

Yle hankki tiedot siitä, missä karhut ovat aiheuttaneet vahinkoja ja missä niitä on metsästetty. Tiedoista paljastuu, että esimerkiksi Ilomantsissa ammuttiin karhuja kaukana vahinkopaikoista.

Suomen riistakeskus suositteli, että saaliksi yritetään saada karhuja, jotka ovat tottuneet liikkumaan asutuksen lähellä ja joista on ollut haittaa. Riistakeskus ei antanut metsästäjille tarkkoja ohjeita, miten jahtia tulisi kohdentaa.

Vahinkoa aiheuttaneiden karhujen jäljittäminen on vaikeaa, jos vahingosta on kulunut aikaa.

Esimerkiksi Lieksassa riistakeskuksen toiveeseen pyrittiin vastaamaan keskittämällä metsästystä asutuksen lähelle.

Osa karhuluvan saajista päätti, ettei yritä noudattaa riistakeskuksen suositusta. Lupaehdoissa ei ollut vaatimusta kohdentaa jahtia vahinkoa aiheuttaneisiin karhuihin.

Erot näkyvät kartalla

Yle selvitti jahdin kohdentamista vertaamalla riistakeskuksen tietoja karhusaaliista Ruokaviraston tietoihin korvatuista karhuvahingoista.

Alla oleva kartta näyttää, miten läheltä karhuja on kaadettu alueesta, jossa karhu on aiemmin aiheuttanut vahinkoa. Vahingoissa on kyse muun muassa karhujen kotieläimille, mehiläispesille ja rehupaaleille aiheuttamista tuhoista.

Kartta ei anna koko kuvaa karhujen aiheuttamista haitoista. Kannanhoidollisten poikkeuslupien perusteena on ollut myös toistuvat pihakäynnit tai kohtaamiset, joissa karhusta on ollut ihmiselle uhkaa.

Kartalla ovat vain poronhoitoalueen ulkopuoliset alueet, joilla metsästys perustui tänä syksynä kannanhoidollisiin poikkeuslupiin.

Ilomantsissa karhuja ammuttiin korpimailla

Kartalta käy ilmi, että Pohjois-Karjalassa karhuja on kaadettu paljon asutuksen läheltä. Esimerkiksi Lieksassa on kaadettu kaksi karhua alle viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Tohmajärvellä yksi karhu ammuttiin alle kolmen kilometrin päässä kunnan keskustasta.

Sen sijaan Ilomantsissa kaatoja on myös rajaseudulla, missä asutus on vähäistä.

Metsästystä alueella koordinoinut Markus Ahponen kertoo, että Ilomantsin lupa-alueella jahti päätettiin toteuttaa kannanhoidollisena. Kannanhoidollisen metsästyksen tarkoitus on harventaa eläinmäärää yleisesti, eikä se välttämättä kohdistu juuri vahinkoa aiheuttaneisiin yksilöihin.

– Karhuvahingot painottuvat pitkälti kevääseen ja myöhäiseen syksyyn. Metsästysaikana karhut ovat metsässä, missä niille on ravintoa. Eli jahdin kohdentaminen vahinkoa aiheuttaneisiin yksilöihin on tuolloin todella haastavaa.

Ahposen mukaan laajaa jahtia puolsi sekin, että pihahavaintoja on ympäri kuntaa. Lisäksi metsästäjät halusivat vaalia perinteistä jahtitapaa.

– Eli haetaan jälki metsästä koiralla eikä lähdetä roskapöntön juurelta tai rehupaalin vierestä, koska lakikin kieltää ravintohoukuttimen käyttämisen.

Karhun elinpiiri voi olla hyvin laaja

Ilomantsin päätös metsästää karhuja ilman tarkkaa kohdentamista oli lupaehtojen mukainen.

Kannanhoidollisen poikkeusluvan ehtona on, että karhut ovat aiheuttaneet haittaa ja vahinkoa alueella, jolle lupa on haettu.

Poikkeuslupa ei velvoita kohdistamaan metsästystä juuri sinne, missä haittoja on havaittu. Jos lupa-alue on laaja, karhuja voi ampua myös sellaisissa osissa, joissa ongelmia ei ole ollut.

Esimerkiksi Ilomantsin yhteislupa-alue on kooltaan 300 000 hehtaaria. Se on pinta-alaltaan yhtä iso kuin Helsinki, Turku, Tampere ja Jyväskylä yhteensä.

Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen Suomen riistakeskuksesta katsoo, että jahdin kohdentaminen toteutuu riittävällä tasolla jo lupia myönnettäessä.

– Jos karhu aiheuttaa keväällä vahinkoa, niin ei se enää syksyllä ole samassa paikassa. Pohjois-Karjalassa uroskarhun elinpiiri voi olla 400 000 hehtaaria.

Karhu voi siis liikkua Saimaan kokoisella alueella.

Vain vähän varmoja häirikkökarhujen kaatoja

On vaikea arvioida, kuinka suuri osa Pohjois-Karjalassa kaadetuista karhuista oli lopulta vahinkoa aiheuttaneita.

Markus Ahposen mukaan Ilomantsissa saatiin saaliiksi ainakin yksi karhu, joka oli aiemmin rikkonut mehiläispesiä.

Keski-Karjalassa metsästystä johtanut Pasi Parviainen arvioi, että jahdin kohdentamisessa onnistuttiin vain pieneltä osin. Näin siitä huolimatta, että Keski-Karjalassa jahtia hidastettiin, jotta viimeiset luvat voitaisiin käyttää mahdollisesti havaittaviin häirikkökarhuihin.

– Saimme poistettua kaksi karhua, jotka ovat varmuudella aiheuttaneet aiemmin vahinkoa.

Parviaisen mukaan vahinkoa aiheuttaneiden karhujen metsästämistä vaikeutti se, että osa niistä liikkui hyvin lähellä taajamaa, missä metsästäminen ei ole sallittua.

Osa metsästäjistä olisi myös halunnut kiirehtiä jahtia.

Riistapäällikkö Juha Kuittinen arvioi, että asutuksen läheltä kaadettujen karhujen joukossa on vahinkoa aiheuttaneita yksilöitä.

Ensi vuonna säännöt muuttuvat

Karhunmetsästyksessä oli poronhoitoalueen ulkopuolella kahden vuoden tauko poikkeusluvista tehtyjen valitusten takia.

Korkein hallinto-oikeus linjasi kesäkuussa, että kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää tilanteessa, jossa tiheä karhukanta aiheuttaa todellisia ja konkreettisia ongelmia.

Päätös mahdollisti karhujahdin toteutumisen tänä syksynä.

Yhteensä poikkeuslupia myönnettiin Suomessa 182 karhun kaatamiseen.

Korkein hallinto-oikeus korosti päätöksessään, että metsästyksen tavoite on perusteltava täsmällisesti sille alueelle, jolle poikkeuslupa myönnetään.

Pohjois-Karjalassa Juuka ja Joensuun Tuupovaara jäivät ilman lupia, koska kriteerit eivät täyttyneet.

Ensi vuonna KHO:n kriteereillä ei todennäköisesti ole samanlaista merkitystä, sillä karhun kiintiömetsästys on laajenemassa koko maahan. Se tarkoittaa, että maa- ja metsätalousministeriö säätää alueelliset kiintiöt siitä, minkä verran karhuja saa ampua.

– Eli byrokratia vähenee, kun tämä poikkeuslupien hakeminen ja myöntäminen jää pois, Juha Kuittinen toteaa.

Tänä vuonna kiintiömetsästys oli käytössä vain poronhoitoalueella.