Haagissa tapahtui torstaina pieni ihme. Lähes 80 vuotta vanha kansanmurhasopimus, jota moni oli alkanut jo pitää lain kuolleena kirjaimena, nousi kuolleista.
Kyse on tietysti YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n historiallisesta ratkaisusta. Tuomioistuin totesi torstaina ensimmäistä kertaa historiansa aikana, että valtio on syyllistynyt kansanmurhaan.
ICJ:n mukaan Myanmarin armeijan tuhoamiskampanja rohingya-vähemmistöä vastaan viime vuosikymmenellä oli kuin olikin kansanmurha. Myanmarin muslimivähemmistö oli joutunut odottamaan ratkaisua Gambian nostamaan kanteeseen lähes vuosikymmenen.
Historiallista tuomiota ja sen perusteluja seurattiin hermostuneena myös Välimeren itäpohjukassa Israelissa. Israelia nimittäin syytetään samassa tuomioistuimessa samasta rikoksesta – kansanmurhasta Gazan palestiinalaisia vastaan.
Etelä-Afrikka nosti kansanmurhakanteen Israelia vastaan loppuvuodesta 2023.
Israel kiistää syytökset ja sanoo, että sen tavoitteena on ollut tuhota Gazassa valtaa pitävä äärijärjestö Hamas, jonka hyökkäyksessä Israeliin lokakuussa 2023 kuoli yli 1 200 ihmistä.
Jos Myanmar-tuomio olisi kaatunut, Israelia vastaan nostetulta kanteelta olisi ehkä katkaistu siivet.
”Jos Gambia olisi hävinnyt, Etelä-Afrikan kanteelta olisi käytännössä pudonnut pohja”, Gambian juristiryhmään kuulunut brittiläinen Philippe Sands kommentoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.
”Tämä ei vielä tarkoita sitä, että kansainvälinen tuomioistuin toteaa kansanmurhan tapahtuneen myös Gazassa”, hän jatkoi.
Joka tapauksessa ICJ:n torstainen ratkaisu on Israelille huono uutinen.
Rohingyoja kerääntyi katselemaan ihmisiä, jotka olivat hukkuneet veneen kaaduttua Bangladeshin ja Myanmarin rajajoella elokuussa 2017. Kuva: Mohammad Ponir Hossain / Reuters
Kansanmurhasopimus solmittiin YK:ssa vuonna 1948.
Sen tarkoituksena oli estää holokaustin kaltainen joukkotuho, johon natsi-Saksa syyllistyi ennen kaikkea juutalaisia vastaan toisessa maailmansodassa.
Sopimuksen soveltaminen ja valtioiden syyllisiksi todistaminen on sittemmin osoittautunut hankalaksi toteuttaa. Esimerkiksi vuonna 2007 ICJ totesi, että Serbia oli laiminlyönyt velvollisuutensa estää Srebrenican kansanmurha. Tuomioistuin ei kuitenkaan kyennyt todistamaan, että Serbian valtio olisi syyllistynyt kansanmurhaan.
Sama hankaluus koski Myanmarin tapausta: miten todistetaan, että valtio on todella pyrkinyt tuhoamaan tietyn väestöryhmän? Tämä on myös Gazan oikeudenkäynnin ydinkysymys.
Kansanmurhaa pidetään rikoksista vakavimpana, ja siksi myös sen todistuskynnys on korkea. Todisteeksi ei riitä se, että valtio tappaa tuhansia ihmisiä, tuhoaa kaupunkeja tai ajaa satojatuhansia ihmisiä pakolaisiksi.
On pystyttävä osoittamaan, että tarkoituksena oli tuhota kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä kokonaan tai osittain.
Myanmarin tapauksessa ICJ päätyi ratkaisuun, että todisteita on riittävästi. Miten siihen päädyttiin?
Kansanmurhaan syyllistyvät valtiot eivät yleensä toitottele tavoitteitaan julkisesti tai jätä niistä kirjallisia todisteita. Usein toimintaa perustellaan valtion omalla turvallisuudella tai esimerkiksi terrorismintorjunnalla.
Näin Myanmarkin teki.
Myanmarin armeija käynnisti vuonna 2017 laajan sotilasoperaation rohingyoja vastaan. Sitä ennen rohingyojen aseelliset kapinalliset olivat hyökänneet Myanmarin joukkoja vastaan. Myanmar perusteli sotilasoperaatiotaan terrorismintorjunnalla.
Myanmarin sotilaat surmasivat tuhansia rohingyoja, raiskasivat naisia ja polttivat kyliä. Yli 700 000 rohingyaa pakeni Bangladeshiin.
ICJ katsoi, että ainoa järkevä johtopäätös kaikesta oikeudessa esitetystä näytöstä oli kansanmurhatarkoitus.
Israelin kannalta erityisen merkittävää on se, miten ICJ päätyi johtopäätökseensä.
Oikeus ei tarkastellut vain yksittäisiä sotilasoperaatioita tai kuolonuhrien määrää. Se tarkasteli kokonaisuutta.
Myanmarin valtio oli syrjinyt rohingyoja vuosikymmenten ajan. Vallanpitäjät olivat suoltaneet vihapuheitaan. Sitten sotilaat surmasivat lapsia, raiskasivat naisia ja tuhosivat järjestelmällisesti kokonaisia kyliä.
Yksittäisille teoille saattoi löytyä erilaisia selityksiä. Mutta yhdessä ne muodostivat kokonaisuuden, jossa ICJ näki kansanmurhatarkoituksen.
Jos Gazan tuhoamista arvioidaan samalla tavalla, tuomioistuin voisi siis tarkastella Israelin sotatoimien lisäksi palestiinalaisten aiempaa kohtelua, Israelin poliittisten johtajien lausuntoja, väestön pakkosiirtoja ja asuinalueiden tuhoamista.
”Se oli täynnä viestejä Israelille”, kansainvälisen oikeuden professori William Schabas kuvasi Myanmarin saamaa tuomiota.
Palestiinalaiset kantoivat ruumista Zeitounin kaupunginosassa Gazan kaupungissa toukokuussa 2024. Kuva: Mahmoud Issa / Reuters
Myös Israel on perustellut Gazan tuhoamista sillä, että sillä oli oikeus puolustautua terroristijärjestöksi luokiteltua Hamasia vastaan. Myanmarin tapauksessa ICJ teki kuitenkin selväksi, ettei terrorismin torjunta sulje pois kansanmurhaa.
Valtiolla voi olla perusteltuja turvallisuuspoliittisia tavoitteita, mutta sotatoimiin voi samaan aikaan liittyä tarkoitus tuhota tietty väestöryhmä. Ratkaisevaa on se, voidaanko kokonaisuus selittää ilman kansanmurhatarkoitusta.
Myanmarin tapauksessa ICJ katsoi, ettei voida.
Siksi Israelkaan ei voi luottaa siihen, että Hamasin hyökkäys ja sen torjuminen riittäisivät yksin kumoamaan kansanmurhasyytökset.
Kolmas Israelille hankala asia liittyy sodankäynnin sääntöihin. Israel on korostanut, että se on pyrkinyt noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta.
Myanmarin ratkaisussa ICJ kuitenkin teki eron sodankäynnin sääntöjen ja kansanmurhasopimuksen välille. Vaikka sotilasoperaatio noudattaisi sodan sääntöjä, se ei yksin sulje pois kansanmurhatarkoitusta.
Israelin puolustukselle tämä voi olla merkittävä ongelma.
Jerusalemin heprealaisen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Yuval Shany arvioi The Times of Israelille, että Myanmarin ratkaisu vaikeuttaa Israelin asemaa.
Shanyn mukaan Israelin kannalta myönteistä oli se, ettei tuomioistuin laskenut kansanmurhan todistuskynnystä.
Israelin ja Myanmarin tapaukset myös eroavat toisistaan.
Gazan tuhoa edeltänyt Hamasin suorittama joukkomurha oli niin raaka, että Israelilla oli vahvat perusteet vedota oikeuteensa puolustautua. Israel pyrkii varmasti osoittamaan, että sen sotatoimet olivat sodan sääntöjen mukaisia ja että siviileitä ei ollut tarkoitus tappaa.
Etelä-Afrikan haasteena on osoittaa, ettei tällainen selitys riitä.
Myanmarin tuomiosta ei siis voi vetää johtopäätöstä, että myös Israel todetaan vuosien päästä syylliseksi kansanmurhaan. Todistuskynnys on yhä korkea, ja Etelä-Afrikan kanne voi kaatua.
Mutta torstain pienen ihmeen jälkeen yksi asia on selvää:
Kansanmurhasopimus ei ole kuollut kirjain. On olemassa historiallinen ratkaisu, joka osoittaa, että lain koura voi tavoittaa myös valtioita.
Source: Helsingin Sanomat · Jukka Huusko HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira