Kalliiden vuokralääkärien käyttö väheni hyvinvointialueilla – asiantuntija: ”Saattoi olla hieman holtitonta”

Vuokratyövoiman käyttö hyvinvointialueilla on romahtanut parissa vuodessa.

Tämän vuoden tammi–syyskuussa vuokratyöhön käytetty summa putosi viidenneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertovat valtiovarainministeriön uudet luvut. Hyvinvointialuiden henkilöstökuluista vuokratyön osuus oli alle 2 prosenttia.

Vuodesta 2024 vuokratyöhön käytetty rahamäärä on painunut alle puoleen.

Alueet ovat ryhtyneet määrätietoisiin toimiin vuokratyövoiman käytön vähentämiseksi, sanoo valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Juri Matinheikki.

– Vuokratyö sopii tiettyihin tilanteisiin, mutta sen käyttö saattoi olla hieman holtitonta vielä hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023, Matinheikki sanoo.

Palkkiot pöyristyttivät

Vuokratyötä on käytetty, kun omaa henkilöstöä ei ole saatu palkattua riittävästi lakisääteisten velvollisuuksien täyttämiseksi.

Ongelmana on, että etenkin vuokralääkäreiden käyttö on hyvinvointialueille ajoittain hyvin kallista. Palkkiot ovat olleet jopa moninkertaisia omiin virkalääkäreihin verrattuna.

Ratkaisua tilanteeseen on haettu sosiaali- ja terveysministeriötä myöten, jonka avustuksella vuokratyövoiman käyttöä on pyritty hillitsemään.

”Kysyntä oli suuri”

Iso tekijä vuokratyön vähenemisessä on yleinen taloustilanne. Alueilla on ryhdytty säästötoimiin ja työntekijöitä on irtisanottu. Työvoimasta ei ole nyt samanlaista pulaa kuin vielä muutama vuosi sitten.

– Kysyntä oli suuri työvoimalle. Perustaloustieteen oppien mukaisesti kun työvoiman kysyntä kasvaa hinnat tuppaavat nousemaan, Matinheikki sanoo.

Kilpailutuksilla myös vuokratyön hintoja on nyt saatu painettua alaspäin.

Vuokralääkäri on ulkopuolinen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lääkäreiden vuokraaminen ulkopuolisilta on lopetettu. Alue on ollut valtiovarainministeriön erityistarkkailussa alijäämän vuoksi, jonka se on sittemmin saanut oikaistua.

Lähinnä vuokrahoitajia on hankittu jonkin verran kuntien ja hyvinvointialueiden itse omistamasta henkilöstöpalveluyhtiö Seuresta.

Aiemmin vuokratyövoimaan käytettiin alueella 30–40 miljoonaa euroa vuodessa.

– Vuokratyövoima on kalliimpaa. Lääkäreiden kohdalla se on jopa moninkertaisesti kalliimpaa kuin omat virkalääkärit. Vuokratyöntekijä ei myöskään ole osa organisaatiota eikä rakenna organisaation osaamista, sanoo hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö.

Paremmaksi työnantajaksi

Aronkydön mukaan tempussa onnistuttiin rakentamalla hyvinvointialueesta parempi työnantaja, joka pystyy rekrytoimaan riittävästi henkilöstöä omille palkkalistoille.

Organisaation rakentaminen on kesken niillä alueilla, jotka eivät ole onnistuneet luopumaan vuokratyöstä, Aronkytö arvioi.

– Ei ole luotu sellaista rakennetta ja tekemistä, joka tukee oman työvoiman palkkaamista.

Lääkäritkin kaupungistuvat

Kainuu on Varsinais-Suomen ohella ainoa hyvinvointialue, jolla vuokratyön käyttö on viime vuodesta kasvanut. Tammi–syyskuussa vuokratyöhön, valtaosin lääkäreihin, käytettiin yli 8 miljoonaa euroa, noin 2 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin, kertovat valtiovarainministeriön luvut.

Syrjäisemmillä seuduilla etenkin erityisalojen osaajia on niukemmin saatavilla kuin etelän kasvualueilla, muistuttaa hyvinvointialueen johtaja Sami Mäenpää.

– Lääkärit hakevat kuitenkin samoja elinolosuhteita ja kaupungistumista kuin muutkin. Me olemme ihan eri tilanteessa kuin Etelä-Suomen kasvukeskukset.

Mäenpään mukaan vuokratyön käyttö on pidemmällä aikavälillä vähentynyt myös Kainuussa.

Ladataan lomaketta...