Kalastuksenvalvojat törmäävät usein kielimuuriin – sääntöjä selvitetään käsimerkein ja kääntäjäsovelluksin

Kalastuksen­valvojille on tulossa monikielinen opas ensi vuoden aikana. Vieraskieliset eivät kalasta ilman lupaa muita useammin.

12:17

Kalastuksenvalvojat kohtaavat Suomessa usein kalastajia, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Suurin osa vieraskielisten kalastajien valvonnasta hoituu esimerkiksi englanniksi, mutta melko iso osa tilanteista joudutaan selvittämään elekiellellä tai kännykän kääntäjällä.

Varsinais-Suomessa valvontaa tekevä kalastusmestari Oskari Miettinen kertoo tapauksesta, jossa kalastaja oli onkimassa Turussa Aurajoessa Halisten kalaportaalla, eli siis kieltoalueella.

Arabiankielisen onkijan kanssa ei löytynyt yhteistä kieltä, joten Miettisen piti improvisoida.

– Vein kaverin katsomaan taulua, jossa on kartta kieltoalueesta. Käsimerkein pääsimme eteenpäin, Miettinen sanoo.

Käsimerkit ja kännykkäsovellukset apuun

Kolmasosa vieraskielisten kalastajien kohtaamisista on sellaisia, että valvojalla ja kalastajalla ei ole yhteistä kieltä, sanoo erityisasiantuntija Anne Mäkelä Kalatalouden keskusliitosta.

Vieraskielisiä on neuvottu pääosin samoista asioista kuin muitakin.

– Tietämättömyyttä on ollut tarvittavien lupien lisäksi esimerkiksi kieltoalueista ja alamitoista, Mäkelä luettelee.

Asia nousi esiin kalastuksenvalvojille suunnatussa kyselyssä. Vastauksista paljastui, että valvojat tapaavat täysin vieraskielisiä kalastajia kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti rannikkoseudulla ja Turussa sekä Helsingissä.

Kävimme kalastusmestari Oskari Miettisen kanssa tarkastamassa lupia Rymättylän ja Merimaskun vesillä.

Kyselyyn vastanneista kalastuksenvalvojista 63 prosenttia kertoi olevansa vähintään muutamia kertoja vuodessa tilanteessa, jossa yhteistä kieltä ei ole.

Yli kolmannes kertoi tömäävänsä kielimuuriin toistuvasti.

Kyselyyn vastasi 64 valvojaa eri puolilta Suomea.

Vieraskielisillä luvat ovat useimmiten kunnossa

Kalastusmestari Oskari Miettinen kohtaa Varsinais-Suomen vesillä vieraskielisiä kalastajia usein, erityisesti Aurajoen rannoilla.

Miettinen ei ole huomannut, että vieraskielisillä olisi sen enempää luvissa puutteita kuin muillakaan. Samaa sanoo erityisasiantuntija Anne Mäkelä.

– Vieraskieliset eivät korostu, Mäkelä sanoo.

Ylipäätään luvattomia kalastajia kohdataan valvonnoissa vähän. Varsinais-Suomessa luvissa on huomautettavaa yhdellä viidestäkymmenestä tarkastetusta, Miettinen arvioi.

Yhdessä asiassa vieraskieliset eroavat kotimaisia puhuvista kalastajista.

– He ottavat enemmän kalaa syötäväksi. Suomalaiset tulevat kalaan enemmän elämyksen takia.

Ohjeita tulossa useilla kielillä

Valvojat ovat toivoneet Kalatalouden keskusliitolta materiaalia, jossa kalastuksen säännöt ja lupa-asiat olisi selitetty useilla kielillä. Liitto vastaa toiveeseen ja on ottanut monikielisen oppaan työn alle.

Kalastuksenvalvojille suunnatun kyselyn perusteella tarvetta olisi saada Suomen säännöt ainakin venäjän, ukrainan, viron, thain ja arabian kielillä.

– Esite voisi olla yksinkertaisuudessaan sellainen, että siinä on kaksi kieltä vierekkäin: suomi ja kohdekieli, Mäkelä pohtii.

Monikieliset oppaat on tarkoitus saada valvojille ensi vuoden aikana.

Kalastusmestari Oskari Miettistä on lähdetty valvontakierroksella karkuunkin, vaikka valtaosa kohtaamisista sujuu hyvin.