Suomella on liikaa velkaa ja liian vähän verotuloja. Velkaantumista täytyy hillitä, jotta myös nykyiset lapset ja nuoret voisivat tulevaisuudessa elää hyvinvointivaltiossa.
Yksi keino julkisen velan taittamiseen ja lasten elämän parantamiseen voisi olla lapsilisien verottaminen, ehdottaa valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä.
Se tarkoittaisi siis sitä, että lapsiperheille jäisi nykyistä vähemmän rahaa käteen.
Niemelä puhui torstaina VM:n järjestämässä lapsen oikeuksien ajankohtaispäivässä.
Niemelän viesti oli se, että Suomi ei voi jatkaa elämistä yli varojensa.
Tämä on hyvin laajasti jaettu käsitys nykytilanteesta. Jo nyt velan korkoihin menee useita miljardeja euroja vuodessa, ja summa uhkaa vain kasvaa. Kun tuloja on jatkuvasti vähemmän kuin menoja, se vaikeuttaa esimerkiksi sote-palveluiden ja koulujen rahoittamista.
VM on julkaissut pitkän listan keinoista, joilla julkista taloutta voisi tasapainottaa. Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivässä Niemelä nosti kuitenkin esiin vain yhden konkreettisen keinon. Hieman yllättävänä voinee pitää sitä, että hän valitsi juuri lapsilisien verottamisen.
”Eihän kukaan sitä estäisi. Se voisi olla yksi tapa miettiä tätä kokonaisuutta uusiksi. Ja sillä tapaa, että lapset ja nuoret olisivat nimenomaan voittajia. Eli kyllä edellytykset luottamuksen rakentamiselle ovat olemassa.”
Niemelä puhui tilaisuudessa siitä, kuinka nuorten tulevaisuususko on koetuksella ja usko eläkejärjestelmään horjuu.
”Paljon keskustelua käydään eläkkeistä, mitä seuraavalla vaalikaudella pitäisi tehdä maksussa oleville eläkkeille, totta kai tällainen keskustelu ruokkii epävarmuutta.”
Niemelän tulkinta siis vaikutti olevan se, että nuorten huolista olennainen osa liittyisi nykyisten eläkkeiden leikkaamiseen.
Myös tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt pääministeri Petteri Orpo (kok) puhui eläkkeistä.
”Suomen pitää olla maa, jossa on hyvinvointia kaiken ikäisille. Ihmisillä pitää olla mahdollista pärjätä palkallaan tai eläkkeellään”, pääministeri sanoi aivan puheensa aluksi.
Kokoomuksen linjavedot ovat viime päivinä herättäneet keskustelua sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Hallituksen päätösten seurauksena pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten ja nuorten määrä on kasvanut noin 22 000 ihmisellä. Samaan aikaan eläkeläiset on jätetty pitkälti leikkausten ulkopuolelle.
Kokoomus on linjannut, että se ei myöskään seuraavalla hallituskaudella halua leikata maksussa olevista eläkkeistä – vaikka julkisen talouden säästötarve on massiivinen, ja käytännössä lähes kaikkiin muihin menoihin pitää koskea. Jos eläkkeet jätetään sopeutuksen ulkopuolelle, kohdistuu muihin menoihin, esimerkiksi perheiden sosiaalitukiin, suurempi leikkauspaine.
HS kysyi aiemmin sosiaaliturvaministeri Karoliina Partaselta (kok), miksi kokoomus leikkaa mieluummin lapsilta kuin eläkeläisiltä.
Partanen perustelee leikkausten kohdentumisia sillä, että tavoite on ollut kannustaa lapsiperheiden vanhempia ja muita työttömiä hakeutumaan nopeammin töihin. Työttömät työikäiset pystyvät tyypillisesti itse vaikuttamaan elintasoonsa eläkeläisiä enemmän.
Kokoomus ja Sdp ovat sulkeneet maksussa olevat eläkkeet leikkausten ulkopuolelle.
Hallituksen linja kohdistaa leikkaukset enemmän lapsiin kuin eläkeläisiin sai myös torstain tilaisuudessa kovaa kritiikkiä.
Pitkän linjan taloustieteilijä Sixten Korkman totesi, että puolueiden todellinen syy olla leikkaamatta nykyisiltä eläkeläisiltä on silkka politikointi. Eläkeläiset ovat iso äänestäjäryhmä, eikä heidän ääniään haluta menettää.
”Tärkein syy poliitikkojen varovaisuuteen on eduskunnan käytävillä kuultu toteamus, että ’eläkeläisten pelko on viisauden alku’. Rehellisyys voi politiikassa käydä kalliiksi ja viisautta on suurten äänestäjäryhmien opportunistinen myötäily.”
Korkman viittasi ministeri Partasen haastatteluun. Hän huomautti, että myös lapsiperheen vanhempien voi olla vaikea vaikuttaa tuloihinsa.
”Etenkin tässä työttömyystilanteessa.”
Korkman nosti esiin myös sen, että itse asiassa iso osa eläkeläisistä on 65–74 -vuotiaita.
”Heistä yli puolet ilmoittaa olevansa täysin työkykyisiä. Voi myös todeta, että onhan eläkeläisillä sentään ollut mahdollisuus järjestää elämänsä niin, että ikääntyneenäkin pärjää. Lapsilla sitä ei ole ollut.”
Julkisen talouden surkea tilanne ei ole nykyisten pikkulasten syytä, Korkman sanoi. Hän mainitsi syypäiksi oman ikäluokkansa ja muut vanhemmat polvet. Korkman on syntynyt vuonna 1948.
Kokoomuksen lisäksi gallup-johtaja Sdp on sulkenut maksussa olevat eläkkeet leikkausten ulkopuolelle. Kokoomus olisi valmis kuitenkin joihinkin muihin eläkkeisiin kohdistuviin säästöihin. Korkman kritisoi myös tätä linjaa, sillä hänen mukaansa maksu lankeaa jälleen nuorille.
”Päähallituspuolue on ilmoittanut haluavansa leikata ensi hallituskaudella kaksi miljardia euroa eläkkeistä, mutta ei leikkaamalla maksussa olevista eläkkeistä. Näitä toimenpiteitä ei ole tarkennettu, mutta on vaikea ajatella muuta, kuin että ne kohdistetaan nuorten ikäluokkien maksettavaksi.”
Korkman kehui hallitusta siitä, että se on pyrkinyt tasapainottamaan julkista taloutta. Niin on välttämätöntä tehdä.
Korkman kritisoi kuitenkin varsin kovin sanoin sitä, että leikkaukset ovat kohdistuneet niin paljon lapsiin. Hän asetti kyseenalaiseksi koko ajatuksen siitä, että jos köyhiltä lapsiperheiltä leikataan, se johtaa lopulta lapsen kannalta parempaan lopputulokseen, kun vanhemmat menevät töihin.
Hän viittasi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan tekemään metatutkimukseen, jonka toteutti kaksi maineikkaan London School of Economicsin tutkijaa.
Poliittisessa keskustelussa tavallinen selitys köyhyydelle on se, että riippuvuus tuista edistää ihmisten passiivisuutta ja vastuuttomuutta, jopa laiskuutta. Köyhyyden katsotaan periytyvän siksi, että lapsella ei ole roolimallia vanhemmasta, joka lähtee aamulla töihin. Itlan tutkimuksessa tutkijat eivät löytäneet tälle teorialle minkäänlaista merkittävää tutkimukseen perustuvaa näyttöä.
”Siksi tutkijoiden johtopäätös on se, että riittävä lapsiperheiden toimeentulon tukeminen on keskeinen keino lapsiköyhyyden vähentämiseksi ja sen estämiseksi, että köyhyydestä tulee ylisukupolvista. Suomen hallitus näyttää omaksuneen sen kulttuurisen selitysmallin, että ongelma on vanhempien vastuuttomuus.”
Source: Helsingin Sanomat · Veera Paananen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira