Hallitus on rajaamassa kuntalaisten oikeutta valittaa asemakaavoista hallinto-oikeuteen.

Jatkossa yleiskaavaan perustuvista asemakaavoista saisivat valittaa vain asianosaiset. Sillä tarkoitetaan lähinnä kohteen lähimpiä naapureita.

Muutos sisältyy hallituksen esitykseen uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Tavoitteena on vauhdittaa rakentamista siten, että entistä harvempi kaava menisi hallinto-oikeuteen.

Käytännössä laki heikentäisi kuntalaisten mahdollisuuksia puuttua oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä ja mihin paikkaan tietyllä alueella saa rakentaa. Asemakaavat ja niiden muutokset hyväksyy pääsääntöisesti kunnan- tai kaupunginvaltuusto.

Uusi laki nopeuttaisi asemakaavojen lainvoimaistumista tilanteissa, joissa kunta on hyväksynyt kaavan, mutta joku ilman asianosaisuutta olisi voinut valittaa siitä. Hallinto-oikeus ei silloin ota valitusta käsittelyyn.

Jos oikeusvaihe jää välistä, rakentaminen vauhdittuu esimerkiksi Helsingissä 1–2 vuodella.

– Onhan se siinä mielessä helpotus, että saamme nopeammin kaavat toteutumaan, sanoo Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala.

Kysymys asianosaisuudesta

Noin kymmenen prosenttia asemakaavapäätöksistä riitautetaan hallinto-oikeuksiin.

– Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa arviolta seitsemän prosenttia valituksista oli sellaisia, että valittajaa ei olisi katsottu asianosaiseksi, lainsäädäntöneuvos Maija Neva ympäristöministeriöstä sanoo.

Pulmatilanteita voi syntyä siitä, määritelläänkö valittaja asianosaiseksi, jolla on oikeus valittaa kyseisestä kaavasta. Asia tulee kuormittamaan hallinto-oikeuksia, jos asianosaisuutta ratkotaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti.

– Joka kerta se on erikseen ratkaistava, Neva toteaa.

Äärimmäinen esimerkki valitustien käyttämisestä omiin tarkoitusperiin on niin sanottu Tampereen sarjavalittaja. Mies riitaantui kaupungin kanssa tonttikaupoista ja tehtaili oikaisuvaatimuksia ja valituksia kaupungin maankäyttöpäätöksistä.

Puita ja liito-oravia suojellaan

Myös Helsingissä on yksittäisiä henkilöitä, jotka jättävät kaavaehdotuksiin toistuvasti muistutuksia – esimerkiksi lintuturvallisuudesta.

Erityisesti luontojärjestöt valittavat herkästi oikeuteen Helsingin asema- ja yleiskaavoista.

Lauri Kajander, erityisasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto, Uusimaa.
Helsingin hyväksymistä asemakaavoista on vireillä 12 keskeneräistä valitusta. Kumpulanmäen kaavasta on valitettu kahdesti. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksellä on parhaillaan kaksi keskeneräistä valitusta tuomioistuimissa: Haagan Riistavuoren metsäkiista ja Kumpulanmäen vaahterametsikön paikalle kaavoitetut kerrostalot. Asuntorakentaminen 1 200 uudelle asukkaalle uhkaa vaahteroiden lisäksi rauhoitettuja vuorijalavia ja liito-oravia.

Järjestöille tulee lakiin uusi muistutusvelvoite. Se tarkoittaa, että niiden täytyy jättää kaavaehdotuksesta muistutus, että hallinto-oikeus voi käsitellä mahdollisen valituksen.

Yhdistysten pitää olla jatkossa hereillä jo kaavan valmistelun aikana – eli ennen päätöksentekovaihetta, jolloin iso julkinen keskustelu tavallisesti vasta käynnistyy.

– Internet on luonnonsuojelijan tärkein työkalu. Päätöksiä tulee jatkuvana virtana, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Lauri Kajander kuvaa työtään.

Yhdistyksen valituksen ei välttämättä tarvitsisi olla samasta aiheesta kuin muistutus.

Muutos ei pysäytä luonnonsuojelijoiden kamppailua lainmukaisen rakentamisen puolesta. Kajander pohtii jo teknistä ratkaisua, joka antaisi hänelle hälytyksen jokaisesta ajankohtaisesta suunnitelmasta. Näin hän voisi jättää muistutuksen – edes varmuuden vuoksi.

Lauri Kajander uskoo, että yhdistykset muistuttavat jatkossa varmuuden vuoksi kaikista suunnitelmista saadakseen valitusoikeuden.

Datakeskukset hamuavat tontteja

Jotkut poliitikot ovat moittineet lakiesitystä kärkevästi.

– Mielestäni tämä on käsittämätön esitys. Asukkailla on jo tällä hetkellä liian vähän mahdollisuuksia tosiasiallisesti vaikuttaa kaavoitukseen, ja nyt sitä ollaan edelleen heikentämässä, sanoo kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen (vihr.).

Mari Holopainen, vihreiden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja
Datakeskukset ovat Mari Holopaisen (vihr.) mukaan yksi esimerkki maankäytöstä, johon asukkaiden olisi entistä vaikeampaa vaikuttaa. Kuva: Ulla Malminen

Lakimuutos on hänestä erityisen ongelmallinen aikana, jolloin Suomeen haluavat levittäytyä entistä isommat toimijat. Datakeskusyhtiöiden suunnitelmat pohdituttavat myös Helsingissä.

– Kun on valtioita suurempia yhtiöitä, valtion pitäisi turvata kansalaisten ja kuntalaisten oikeudet eikä lähteä niitä heikentämään.

Kuka datakeskuksen sallivasta kaavasta saisi jatkossa valittaa, jos tontin vieressä ei ole asutusta?

– Hyvin monet se tulee rajaamaan pois, ja sehän on hallituksen tarkoituskin, Holopainen sanoo.

Eduskunnan on määrä hyväksyä laki siten, että se voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Ladataan lomaketta...

Source: Yle · Mikko Rita

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira