Jatkossa varusmies tai kertaaja voi päätyä ulkomaille harjoittelemaan, eikä siihen kysytä suostumusta

Asevelvollisia voitaisiin jatkossa lähettää myös ulkomaille koulutukseen, ilman että varusmiehiltä tai kertaajilta kysyttäisiin tähän erikseen suostumusta.

Muutos on osa isoa lakiuudistusta, jolla Suomi muuttaa puolustustaan Nato-puolustukseksi.

Samassa lakiuudistuksessa on löydetty keino, miten Suomi voisi vihdoin osallistua Naton maavoimatehtäviin.

Lakiluonnos muuttaisi esimerkiksi näitä asioita:

1. Varushenkilöitä ja kertaajia on tarkoitus lähettää jatkossa ulkomaille harjoittelemaan, kysymättä heiltä suostumusta.

Asepalvelustaan suorittavia voitaisiin siirtää harjoittelemaan tai koulutukseen Suomen lähialueille. Lähialueista mainitaan esityksessä Ruotsi ja Norja sekä Itämeren alue. Ehtona on, että tehtävän tulisi liittyä suoraan Suomen puolustamiseen. Poikkeusolojen aikana varusmieskoulutusta saatettaisiin turvallisuussyistä antaa toisessa maassa.

Lähtijöitä ei kysyttäisi erikseen suostumusta.

2. Suostumuksen antaneita reserviläisiä voitaisiin lähettää maavoimien Nato-tehtäviin

Suostumuksen antaneet voitaisiin lähettää esimerkiksi Naton nopean toiminnan joukkoihin. Tehtävän ja siihen liittyvän muun työn aikana reserviläisellä olisi määräaikainen virka puolustusvoimissa.

Työnantajan tulisi antaa lupa olla pois työstä kaksi vuotta viiden vuoden aikana Nato-tehtävän takia.

3. Ulkomaille lähetettävien sotilaiden työehtoja yksinkertaistetaan niin, että ne määrättäisiin laissa.

Puolustusvoimien työntekijöillä on velvollisuus siirtyä ulkomaille, jos heidät sinne määrätään. Jatkossa heidän työehdoistaan ulkomaankomennuksen aikana ei enää neuvoteltaisi tavalliseen tapaan työnantajan ja työntekijäjärjestöjen kesken, vaan työehdot määrättäisiin lain pohjalta asetuksessa.

Poikkeuksena ovat Naton komentorakenteessa eli esikunnissa työskentelevät, joiden työehdoista on sovittu.

4. Kertausharjoituspäivien enimmäismäärä kasvaisi kaikilla asevelvollisilla 200 päivään

Nykyisin päivien enimmäismäärä on ollut 80–200, tehtävästä riippuen.

Suomi löysi tavan lähettää Natoon maavoimajoukkoja

Hallituksen esitys ei vielä ole täysin valmis, vaan sitä muutetaan luonnoksesta annettujen lausuntojen pohjalta. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa.

Suomi on ollut Naton jäsen keväästä 2023 asti. Suomi ei ole osallistunut maavoimillaan Naton rauhanajan tehtäviin tai valmiusvuoroihin, sillä tähän ei ole ollut sopivaa henkilöstöä. Ilma- ja merivoimat ovat osallistuneet palkatulla henkilöstöllä.

Asia on Suomessa hankalampi järjestää kuin useissa muissa maissa, koska meillä vain pieni osa sotilaista on puolustusvoimien palveluksessa pysyvästi ja loput ovat reservissä.

Nyt lakiesitys ehdottaa tähän ratkaisuksi reserviläisiä, jotka otettaisiin määräaikaiseen virkaan.

Oikeuskansleri arvostelee varusmiesten ulkomaansiirtojen perusteita

Asevelvollisten eli varusmiesten ja kertausharjoituksiin osallistuvien lähettäminen ulkomaille näiltä kysymättä herättää arvostelua.

Oikeuskansleri muistuttaa lausunnossaan, että perustuslain mukaan Suomen kansalaista ei saa vastoin tahtoaan lähettää ulkomaille. Siksi aiemmin ulkomaille lähetettäviltä on pyydetty suostumusta.

Perustuslakivaliokunnan mukaan maanpuolustusvelvollisuus ei ole koskenut kansainvälisiä tehtäviä. Siksi oikeuskanslerin mukaan asia pitäisi vähintään käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Koulutusta tai harjoittelua järjestettäisiin lakiluonnoksen mukaan Suomen lähialueilla, kuten Itämeren alueella sekä Ruotsissa ja Norjassa. Poikkeusolojen aikana koulutusta voitaisiin järjestää turvallisemmassa maassa. Lain tarkoittamat alueet pitäisi oikeuskanslerin mielestä määritellä tarkemmin.

Varusmiesliiton mielestä ainakin päivärahan pitäisi olla isompi, jos sillä pitää tulla toimeen myös muualla.

Ammattiliitot: Ruotsissa kyllä voidaan sopia

Ammattiliitot ovat samaa mieltä puolustusvoimien kanssa siitä, että Suomen pitää täyttää Nato-velvoitteensa. Mutta liitot arvostelevat sitä, että ulkomailla tapahtuvan työn ehdoista ei enää sovittaisi.

Upseeriliiton puheenjohtaja Jouni Lahtinen muistuttaa, että Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa työnantaja ja järjestöt neuvottelevat ja asioista sovitaan yhdessä.

Sopimisen tilalle lakiluonnoksen mukaan tulisi laki ja asetus.

– Lain asetuksilla määritetään palvelussuhteen ehdot. Nythän myös poiketaan esimerkiksi työsuojeluun ja työaikalakiin liittyvistä asioista, Lahtinen sanoo.

Koska ulkomaille lähtö Nato-Suomessa ei enää perustu vapaaehtoisuuteen, palvelussuhteen ehtojen pitäisi olla kunnossa.

Ruotsissa ja Norjassa lähtöön on velvollisuus.

– Kyllä siellä sopimusjärjestelmällä virkaehtosopimuksessa neuvotellaan näistä ehdoista, Lahtinen sanoo.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen on samoilla linjoilla. Hänestä sopimista olisi järkevä jatkaa.

– Se kuitenkin sitouttaa henkilöstöä mahdollisesti tuleviin tehtäviin huomattavasti paremmin, kun henkilöstö kokee, että siitä on sovittu työnantajan ja järjestöjen kanssa. Eikä niin, että lainsäädännöllä ne on vaan tuotu ja määrätty, Tiitinen sanoo.

Korjattu klo 9:12: Muutettu viimeiseen kappaleeseen ”sovittu työnantajan ja järjestöjen kanssa”. Alunperin jutussa luki työnantajajärjestöjen kanssa.