Eduskunta hyväksyi keskiviikkona itärajan poikkeuslain eli niin sanotun käännytyslain jatkon äänin 170–19. Esitys hyväksyttiin kiirellisenä.
Lain tarkoituksena on tarvittaessa torjua välineellistettyä maahanmuuttoa. Lain nojalla voidaan muun muassa rajoitta turvapaikkahakemusten vastaanottoa ja poistaa maahan tulleita. Lakia ei ole jouduttu soveltamaan.
Keskiviikon äänestyksessä huomio kiinnittyi ennen kaikkea oppositiopuolue Sdp:n edustajien toimintaan. Sdp:n eduskuntaryhmä eväsi viime viikolla kuuden edustajansa poikkeusluvat olla äänestämättä käännytylain puolesta.
Poikkeuslupaa hakeneet edustajat olivat Krista Kiuru, Elisa Gebhard, Matias Mäkynen, Johan Kvarnström, Antti Rinne ja puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Heistä paikalla olleet eli Razmyar, Rinne ja Kvarnström äänestivät keskiviikkona käännytyslain puolesta.
Sen sijaan Kiuru, Gebhard ja Mäkynen olivat poissa äänestyksestä.
Eduskunnan kanslian mukaan Gebhardilla oli tästä päivästä alkaen viikon mittainen henkilökohtainen hyväksytty syy poissaololleen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi perheeseen liittyvät syyt tai sairaudet. Iltalehti kertoi asiasta aiemmin.
Matias Mäkynen on perhevapaalla, mutta haki silti viime viikolla poikkeuslupaa äänestykseen.
Syy Kiurun poissaoloon ei ole tiedossa.
Hallituspuolueiden edustajista vain Rkp:n Eeva Biaudet äänesti vasemmistoliiton ja vihreiden rinnalla lakia vastaan.
Käännytyslaki eli ”laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi” hyväksyttiin alun perin vuonna 2024.
Kriitikot ja oikeustieteilijät ovat moittineet lain olevan ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.
Lain voimassaoloa jatkettiin edellisen kerran vuonna 2025 niin, että se on voimassa vuoden 2026 loppuun. Nyt hallitus esittää lain voimassaolon jatkamista vuoden 2028 loppuun.
Source: Helsingin Sanomat · Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira