Itämeren jännite kasvaa, ja siksi Nato harjoittelee sukellusveneiden metsästystä

Nato

Kun kuulet sukellusveneen, se kuulee sinut

Nato harjoittelee sukellusveneiden torjuntaa Itämerellä, joka on matala, kylmä ja vaikea ympäristö.

9:55

RUOTSIN ALUEVESI, ITÄMERI Ruotsin edustalla meressä on saksalainen sukellusvene. Se on tumma, yli 50 metriä pitkä, vaitonainen mötikkä, jonka yläosasta nousee antenneja.

Saksalainen alus on toinen Naton suuren sukellusveneentorjuntaharjoituksen aluksista. Toinen on ruotsalainen, eikä sitä näytetä medialle, sillä se on Ruotsin salaisin ase.

Itämeri ei ole Naton sisämeri. Se on myös Venäjän kauppalaivojen ja öljytankkereiden väylä Tanskan salmien kautta maailmalle ja Venäjän Itämeren laivaston kotivesi.

– Naton suunnitelmissa Itämeri on äärettömän tärkeä, sanoo komentaja John Craddock. Hän on yhdysvaltainen amiraali, joka johtaa sukellusvenesodankäyntiä Naton merivoimaesikunnassa.

Väylä on tärkeä myös rantojen Nato-maille. Itämeren suuret saaret ja niiden luomat kapeikot ovat strategisesti merkittäviä.

Merestä on tullut entistä kiistanalaisempi, kun sotaa käyvä Venäjä suojelee liikennettään ja Ukraina iskee sen öljysatamiin. Tällä viikolla Ukraina iski droonilla venäläiseen sotalaivaan keskellä Suomenlahtea.

Nato taas turvaa jäsenmaidensa koskemattomuutta, esimerkiksi näiden omistamia merenalaisia kaapeleita.

Kahdeksan Nato-maata harjoitteli 9.–13. marraskuuta sukellusveneiden torjuntaa Itämerellä.

Tuhansien sotilaiden harjoitus on kokoluokassaan ensimmäinen.

Sukellusvene on herkkä kuin avaruusalus

Sukellusvene on kuin avaruusalus, sanoo Craddock. Molemmat ovat hyvin monimutkaisia, helposti vikaantuvia, suljettuja ympäristöjä. Avaruudessa ilma pyrkii karkaamaan aluksesta, sukellusveneessä merivesi yrittää päästä sisään.

Nyt järjestettävä harjoitus on kaksisuuntainen: laivat, lentokoneet ja kopterit jäljittävät ja torjuvat sukellusveneitä. Sukellusveneet taas yrittävät pysyä piilossa ja toimivat yhdessä muiden meren päällä toimivien alusten kanssa.

Sukellusvene on vaarallinen sekä vaikeasti torjuttava ase, jonka olemassaolo laivojen on pakko ottaa huomioon. Itämerellä sukellusveneitä on Ruotsin, Saksan ja Puolan merivoimilla.

Avoimet lähteet kertovat, että Venäjällä on Itämeren laivastossaan kaksi taistelusukellusvenettä.

Merten äänekkäin eläin on ruokaileva katkarapu

Sukellusveneiden torjunta on yhteispeliä. Merivalvontakoneet skannaavat muutamassa tunnissa yleiskuvan Itämerestä. Ne välittävät tietoja helikoptereihin ja laivoihin, jotka liikkuvat täsmällisiin kohtiin luotaamaan merta.

Luotaimet lähettävät ja vastaanottavat kaikuja. Ilmassa ja sotalaivoissa työ on keskittymistä vaativaa luotainkuvan analysointia ja meren äänien kuuntelua.

Kanadan merivoimien sukellusveneentorjuntaupseeri esittäytyy Rodieriksi. Hän kertoo, että meren kovaäänisin eläin on ruokaileva katkarapu.

Ne liikkuvat parvissa, ja meteli syntyy siitä, kun kaikki heiluttelevat raajojaan samanaikaisesti.

Ensin kaikki on vain meteliä. Vähitellen siitä erottuvat eri merieläimet ja poikkeavat, koneiden tai ihmisten tuottamat äänet, hän kuvaa.

Mitään muuta tapaa oppia tunnistamaan sukellusveneet ei ole kuin istua luurit korvilla kuukausia ja vuosia.

– Metallinen ääni on vihje: tuolla on jotain.

Itämeren matalien vesien erikoisosaaja on Ruotsi

Harjoitukseen osallistuu sotalaivoja Kanadasta, Saksasta, Tanskasta, Hollannista ja Ruotsista. Mukana on myös suomalainen ohjusvene Hamina, jonka nopeasti liikkuva siluetti erottuu harmaalla merellä. Yläpuolella kaartelevat merivalvontakoneet ovat tulleet Britanniasta ja Ranskasta.

Yhdysvallat ei osallistu kalustollaan, mutta merivoimaesikunnan amerikkalainen amiraali tarkkailee harjoitusta.

Vastaava Nato-harjoitus on järjestetty Välimerellä ja Pohjois-Atlantilla. Välimerellä haaste on lämpö, Atlantilla syvyys.

Itämerellä taas haastaa veden mataluus, lämpötilanvaihtelut ja suolaisuuden vaihtelu, siis vaikeat maantieteelliset ja fysikaaliset olosuhteet.

– Suuret kylmät joet täyttävät merta makealla vedellä, joka kohtaa suolaveden, sanoo Ruotsin merivoimien komentaja Johan Norlén.

Mitä kylmempää ja suolaisempaa vesi on, sitä suurempi on veden noste eli sitä helpommin sukellusvene kelluu. Kun ominaisuudet vaihtelevat, veneen on mukauduttava, sanoo Norlén.

Ruotsi on pohjoisen sukellusvenesodankäynnin erikoisosaaja ja välittää osaamistaan muille.

Itämeren keskisyvyys on vain 60 metriä. Ruotsalaiset tuntevat alueen ja osaavat liikkua matalassa ja ominaisuuksiltaan vaihtelevassa meressä.

Harjoittelu luo pelotetta: Nato pystyy toimimaan myös Itämerellä.

– Viestimme ulospäin, että olemme yhtenäisiä ja kykenemme toimimaan yhdessä, sanoo Naton 1. pysyvän alusosaston johtaja Nicolas Molitor.

Jos merellä on sukellusveneitä, sotalaivojen on muutettava toimintaansa.

Meren pinnan alla sukellusvene voi kuunnella radioliikennettä, tiedustella sijainteja ja laukaista torpedoja tai ohjuksia.

Vaikka sukellusvenettä pitäisi muovipussissa, muutama osa hajoaisi silti joka päivä, Naton Craddock kuvaa sukellusveneiden järjestelmien herkkyyttä.

Ja jotain on käynyt nytkin. Saksalainen vene ei sukella, koska jokin on vialla.

Sukellettaessa ei saa olla pientäkään epävarmuutta, sillä pinnan alla ei ole pelivaraa.

Myöhemmin meille kerrotaan, että ongelma on ratkaistu, mutta emme ehdi nähdä sukellusveneen katoavan Itämeren syvyyksiin.