Palestiinan tunnustaneet EU-maat ovat tällä vuosikymmenellä tehneet Israelin kanssa ainakin 19 merkittävää asekauppaa, ilmenee Siprin, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin asekauppadatasta.
Sipri on maailman johtava asekauppaa seuraava riippumaton tutkimuslaitos. Avoimista lähteistä asekauppadataa keräävän Siprin tietokannassa ovat raskaan sotilaskaluston kaupat.
Palestiinan tunnustaneet EU-maat ovat todennäköisesti hankkineet Israelista myös muita puolustustarvikkeita kuin Siprin tilastoimaa raskasta sotilaskalustoa.
Katso grafiikasta, mitkä Palestiinan tunnustaneet EU-maat ovat ostaneet Israelista raskasta sotilaskalustoa 2020-luvulla. Grafiikka kuvaa kauppojen määrää, ei niiden arvoa.
Grafiikassa on huomioitu järjestelmien tilausvuodet. Jotkut asejärjestelmät toimitetaan usean vuoden aikana ja joidenkin järjestelmien toimitukset ovat viivästyneet. Grafiikassa ei ole otettu huomioon aseostoja, jotka EU-maat ovat tehneet israelilaisilta yhtiöiltä ennen Palestiinan tunnustamista.
Israel pitää Palestiinan tunnustamista diplomaattisena loukkauksena, mutta aseiden myyntiä se ei ole estänyt.
– Sanoisin, että Palestiinan tunnustaminen ei ole merkittävä este asekaupalle Israelin kanssa, toteaa tutkija Zain Hussain Sipristä videohaastattelussa Ylelle.
Näin tutkija Hussain arvioi Palestiinan tunnustamisen vaikutusta asekauppoihin Israelin kanssa:
Israelin asekauppaan perehtyneen väitöskirjatutkijan Kari Paasosen mukaan tiedossa ei ole tapauksia, joissa Israel olisi keskeyttänyt aseiden myynnin Palestiinan tunnustamisen takia. Paasonen tekee väitöskirjaa Taprissa, Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa.
– Jos tällaista on joskus tapahtunut, niin se on jäänyt pimentoon.
Tutkija Paasonen pitää mahdollisena, että Israel on voinut kiristää asekauppojen ehtoja tai nostaa hintoja Palestiinan tunnustamisen takia.
Israel ei pidä Palestiinan tunnustamista esteenä aseiden myymiselle, koska sen on jatkuvasti vahvistettava puolustusteollisuuttaan.
– EU-maat ovat hyvin tärkeitä asiakkaita israelilaisille puolustusteollisuusyhtiöille, tutkija Hussain Sipristä sanoo.
Gazan sota ei ole juuri vaikuttanut israelilaisten aseiden ostamiseen
Israelissa valmistettujen aseiden ostaminen on herättänyt viime vuosina arvostelua Israelin Gazassa käymän sodan takia.
Israelia syytetään kansanmurhasta ICJ:ssä, YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa. Käsittely voi kestää vielä vuosia.
YK:n tutkintakomissio totesi lokakuun lopussa julkaistussa raportissaan, että Israel jatkoi Gazassa kansanmurhaa vuosi sitten solmitun tulitauon jälkeenkin.
Komission kanta ei ole YK:n kanta. Israel on kiistänyt kansanmurha- ja sotarikossyytteet.
EU-maista ainakin Espanja ja Slovenia ovat lopettaneet aseiden ostamisen Israelista Gazan sodan takia.
Sota on vaikuttanut tutkijoiden mukaan enemmän EU-maiden aseiden vientiin Israeliin kuin aseiden ostamiseen Israelista.
Gazan terveysministeriön mukaan sodassa on kuollut noin 75 000 ihmistä. Uhriluvussa ei erotella siviilejä ja terroristijärjestö Hamasin taistelijoita.
YK on pitänyt Gazan terveysministeriön ilmoittamaa uhrilukua luotettavana.
Myös Israeliin perinteisesti kriittisesti suhtautunut Ruotsi on tehnyt Israelin kanssa tällä vuosikymmenellä ainakin kaksi merkittävää asekauppaa.
Maalinosoitussäiliöitä käytetään maahan tehtävissä iskuissa kohteen seuraamisessa, tunnistamisessa ja aseen ohjaamisessa.
Ruotsi tunnusti Palestiinan ensimmäisenä EU-maana vuonna 2014.
Muut Palestiinan tunnustaneet EU-maat, jotka ovat tehneet Israelista tällä vuosikymmenellä aseostoja, tunnustivat Palestiinan vuonna 1988. Monet niistä ovat nykyisin Israelin vahvoja liittolaisia.
Suomi ei ole tunnustanut Palestiinaa.
Nämä EU-maat ovat tunnustaneet Palestiinan:
Palestiinaa tunnustamattomat EU-maat ostavat enemmän aseita Israelista
EU-maat, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinaa, ovat ostaneet Israelista viime vuosina selvästi enemmän aseita kuin Palestiinan tunnustaneet maat.
Maat, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinaa, ovat tehneet Siprin asekauppadatan mukaan 58 raskaiden aseiden ostoa Israelista 2020-luvulla.
Grafiikka näyttää, mitä raskasta sotilaskalustoa Palestiinan tunnustamatta jättäneet maat ovat ostaneet Israelista 2020-luvulla. Grafiikka kuvaa kauppojen määrää, ei niiden arvoa.
Siprin tutkija Hussain toteaa, että Israelin kanssa tehtävien asekauppojen kyseenalaistaminen on vaikeaa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia.
Puolustusmarkkinat ovat kuumentuneet ja esimerkiksi israelilaisille ilmatorjunta- ja tykistöjärjestelmille on Euroopassa paljon kysyntää. Monet syyt puoltavat israelilaisten aseiden ostamista.
– Jotkut israelilaiset asejärjestelmät ovat erityisen hyviä. Lisäksi Israel toimittaa järjestelmiä suhteellisen nopeasti ja niiden ostaminen Israelista voi olla halvempaa kuin vaikkapa Yhdysvalloista, Hussain sanoo.
Alla olevasta grafiikasta näet suhteellisesti eniten aseita Israelista ostaneet EU-maat ja niiden äänestyskäyttäytymisen keskeisissä Palestiinaan ja Israeliin liittyvissä YK-äänestyksissä:
Grafiikassa on kuvattu, kuinka suuren osan asehankinnoistaan maat ovat tehneet Israelista vuosina 2020–2025. Huomioidut YK:n yleiskokouksen Palestiinaa koskeneet äänestykset on järjestetty Gazan sodan alkamisen jälkeen.
Väitöskirjatutkija Paasonen huomauttaa, että EU-maiden Israelista tekemien aseostojen määrällä, Palestiinan tunnustamisella sekä äänestyskäyttäytymisellä YK:n yleiskokouksen keskeisissä Palestiinaa ja Israelia koskevissa äänestyksissä on selvä yhteys.
– Jos katsotaan tunnustamispäätöksiä ja äänestyskäyttäytymistä kokonaisuudessaan, niin sillä näyttää olevan selkeä yhteys siihen, kuinka paljon EU-maat ovat hankkineet raskasta sotilaskalustoa Israelista.
Kypros on tässä joukossa poikkeus. Se on nykyisin Israelin vahva liittolainen, joka on kuitenkin äänestänyt YK:ssa myös Palestiinan puolesta.
Paasonen arvioi, että EU-maiden aseostoissa näkyy myötämielisyys Israelille.
– Toinen mahdollisuus on se, että maat, jotka ovat hankkineet Israelista sotilaskalustoa, eivät ole halunneet sen vuoksi tunnustaa Palestiinaa, tutkija toteaa.
EU-maat, jotka eivät ole hankkineet Israelista raskaita aseita tai ovat hankkineet niitä vähemmän, ovat äänestäneet YK:ssa useammin palestiinalaisten tahdon mukaisesti.
– Yllättävää, että ero on näinkin selkeä, Paasonen sanoo.
Tutkija penää ulkopoliittista harkintaa aseostoihin
Suomi on ollut viime vuosina merkittävä Israelin aseiden ostaja erityisesti yli 300 miljoonan euron Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan takia. Suomi on ollut kymmenen eniten Israelista aseita ostaneen EU-maan joukossa.
Paasonen pitää ongelmallisena, ettei ulkoministeriö osallistu aseiden hankintapäätöksiin.
– Äänestykset YK:ssa osoittavat, että asehankinnoilla on yhteys ulkopolitiikkaan. Siinä mielessä on ongelmallista, ettei asehankintoja valmistellessa kysytä ulkoministeriön arviota.
Paasonen toteaa, että Israelin aseteollisuus on hyötynyt Gazan sodasta.
– Suomen asehankinnat Israelista ovat olleet osaltaan rakentamassa tilannetta, jossa Israel ja Israelin aseteollisuus hyötyvät sodankäynnistä Gazassa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että Suomen ulkopoliittisena tavoitteena on rauhanomainen ratkaisu Israelin ja Palestiinan konfliktiin.
Väitöskirjatutkija Kari Paasonen arvioi videolla Suomen suhdetta Israeliin:
Source: Yle · Teemu Juhola, Juha Rissanen, Harri Vähäkangas, Liisa Lehmus
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira