Lauantaina Suomenlahdella alkoi Suomen kannalta erikoinen tapahtumaketju, joka tuskin jää ainutkertaiseksi. Tilanne oli Suomen kannalta paitsi vaarallinen myös turvallisuuspoliittisesti tulenarka.
Oletettavasti Ukraina teki drooni-iskun venäläiseen Sparta II -rahtialukseen, joka on sidoksissa Venäjän asevoimiin ja jossa on ainakin aiemmin kuljetettu aseita ja sotilastarvikkeita. Vielä sunnuntainakaan suomalaisviranomaiset eivät olleet varmoja, mitä laivaan oli tällä kertaa lastattu.
Alukseen iskettiin Venäjän talousvyöhykkeellä, mutta sen jälkeen alus ajelehti Suomen aluevesille ja ankkuroitui Loviisan edustalle. Siellä meripelastustoimia ja mahdollisten ympäristövahinkojen torjuntaa johti Rajavartiolaitos, jonka apuna pelastus- ja sammutustöissä oli suomalaisia, virolaisia ja venäläisiä aluksia.
Suomi tukee Ukrainaa Venäjän siihen kohdistamassa hyökkäyssodassa. Nyt Suomi päätyi käytännössä auttamaan Venäjää ja yhteistyöhön maan kanssa, vaikka auttamassamme aluksessa saatettiin kuljettaa tarvikkeita sotaan.
Miten näin pääsi käymään?
Rajavartiolaitos korostaa, että tapauksessa oli kyse ihmisten pelastamisesta ja mahdollisen ympäristövahingon torjumisesta. Molemmista määrätään lailla.
Venäläisalus ajautui lauantaina alueelle, jolla Suomi vastaa meripelastuksesta. Suomi on vastuussa paitsi omilla aluevesillään ja saaristossaan, myös tätä hieman laajemmalla kansainvälisen merialueen osalla.
Aluevastuista on sovittu naapurivaltioiden kesken. Venäjän kanssa sopimus tehtiin vuonna 1993.
Vaikka maiden väliset diplomaattiset suhteet ovat jäiset, viranomaisten yhteistyö hätätilanteissa toimii edelleen. Tätä korosti myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) lauantaina HS:n haastattelussa.
Viikonloppuna sammutus- ja pelastustöihin saapui myös venäläisaluksia. Ne olivat apuna Rajavartiolaitoksen pyynnöstä.
Sunnuntai-iltana venäläinen pelastusalus alkoi hinata laivaa pois Suomen aluevesiltä Venäjälle.
Sekä alus että sen omistama Oboronlogistika-yhtiö lisättiin Yhdysvaltain pakotelistalle vuonna 2022. Myös Ukraina on kohdistanut niihin pakotteita.
Oboronlogistika-varustamo on myös EU:n pakotelistalla. EU:n mukaan varustamo osallistuu sotilaskaluston kuljettamiseen Venäjän asevoimille eli tukee aineellisesti toimia Ukrainaa vastaan.
Nyt alus kuitenkin hinataan Venäjälle. Miksei Suomi tarkistanut lastia ja takavarikoinut sitä?
Suomella olisi ollut oikeus tarkistaa aluksen lasti ja takavarikoida se, koska aluksen omistava yhtiö on EU-pakotteiden alainen, sanoo komentaja Ilja Iljin Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
Rajavartiolaitos ja Suomenlahden merivartiosto harkitsivat asiaa ja päättivät, ettei alusta oteta haltuun, Iljin kertoo. Hän ei ota kantaa siihen, oliko päätöksessä mukana valtionjohtoa.
Meritoiminnan johtaja Jukka-Pekka Lumilahti ja meriturvallisuusjohtaja Mikko Hirvi Rajavartiolaitokselta sekä Helsingin pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Toni Kannikoski totesivat sunnuntain tiedotustilaisuudessa, että turvallisinta oli antaa venäläisten hinata alus Venäjälle.
He selittivät ratkaisua näin:
Aluksella voi olla räjähdysvaara. Koska aluksella on syttynyt tulipaloja ja koska suomalaiset olettavat, että lasti voi olla jollakin lailla vaarallista, eivät suomalaiset nousseet alukselle. Lastista on kysytty venäläisiltä, mutta siihen ei ole saatu tarkkaa vastausta.
Aluksen sammuttaminen ei onnistu ilman sen purkamista. Pelastusviranomaisten mukaan alusta ei saada täysin sammutettua merellä, koska sitä varten aluksen kyydissä olevat kontit on purettava alas yksitellen. Epävakaassa tilassa olevan aluksen kuljettaminen Suomen saariston läpi olisi siksi liian riskialtista.
Aluksen jättäminen sammuttamatta paikoilleen voisi johtaa ympäristökatastrofiin. Jos alus jätettäisiin paikoilleen ankkuriin, se ei välttämättä sammuisi täysin ja voisi upota. Tällöin siitä voisi aiheutua ympäristölle mittavaa vahinkoa.
SuomI olisi voinut tarkastaa aluksen ja ottaa sen haltuun, sillä alus on pakotteiden alaisen yhtiön omaisuutta ja oli Suomen alueella, sanoo europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok). Hän on Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja.
Suomi on aiemminkin takavarikoinut Venäjän omaisuutta Suomessa. Joitakin takavarikointipäätöksiä on käsitelty myös oikeudessa: marraskuussa kerrottiin hovioikeuden keskeyttäneen Venäjän omaisuuden takavarikoinnin Suomessa. Jo tehdyt takavarikot pysyvät kuitenkin voimassa.
Aaltolan mukaan tilanteesta vaikean tekee nimenomaan se, että alukseen nousu asettaisi sinne nousijat vaaraan.
”Kuka sinne rauhan aikana lähetettäisiin tarkastamaan alusta?”
”Kuka sinne rauhan aikana lähetettäisiin tarkastamaan alusta?”
Aaltolan mukaan tilannetta monimutkaistaa lisäksi, että Venäjä on kiristänyt toimiaan Itämerellä. Myös se lisää riskiä toimia, erityisesti tilanteessa, jossa Yhdysvaltoihin liittyvä epävarmuus heikentää Naton selkärankaa, Aaltola sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi toukokuussa 2025 Itämerellä tapahtuneen tilanteen, jossa Viro yritti pysäyttää Venäjän varjolaivaston alusta. Viron mukaan Venäjä vastasi tähän lähettämällä hävittäjänsä Viron ilmatilaan.
Venäjän helikopteri loukkasi lauantaina Suomen ilmatilaa, ja viranomaisten mukaan tämän oletetaan liittyvän vaurioituneeseen alukseen.
”Helikopterilla Venäjä viestitti, että tämä on heille iso asia”, Aaltola sanoo.
Source: Helsingin Sanomat · Helmi Muhonen HS, Jasmin Vahtera HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira