Indonesia | Maasto­palojen aiheuttama savu­sumu on tappanut jo tuhansia

Indonesiassa kuukausia jatkuneiden maastopalojen savusta aiheutuneet ilmansaasteet johtivat arviolta 3 560 ihmisen kuolemaan syyskuussa, kertoo uutistoimisto AFP.

Palojen aiheuttama savusumu ja voimakkaat ilmansaasteet ovat kulkeutuneet aina Singaporeen ja Malesiaan ja jopa Filippiineille ja Vietnamiin asti. Suurin osa arvioiduista kuolemista tapahtui Indonesian puoleisessa osassa Borneon saarta sekä Jaavan ja Sumatran saarilla ja maan itäosissa.

Helsingissä toimivan tutkimuslaitoksen Centre for Research on Energy and Clean Air (CREA) mukaan noin 57,8 miljoonaa indonesialaista on altistunut terveydelle haitalliselle tai vaaralliselle ilmalle.

Kuolleiden määrä on kaksinkertainen CREA:n elokuiseen arvioon verrattuna. Arviossa ennakoitiin pienhiukkasten aiheuttamia kuolemia. Tarkastelussa huomioitiin myös muut kuin maastopaloista peräisin olevat ilmansaasteet, joita syntyy esimerkiksi kaupunkien energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.

Muista lähteistä peräisin olevat ilmansaasteet ovat yhtä vaarallisia kuin palavien metsien ja turvemaiden savu, CREA toteaa raportissaan.

Paloista leviävä savusumu on aiheuttanut Indonesiassa kansanterveydellisen kriisin. Koko maassa on kirjattu tähän mennessä yli 330 000 akuuttia hengitystieinfektiota.

Pelkästään syyskuussa pienhiukkaspitoisuudet ylittivät vuotuisen ohjearvon yli seitsenkertaisesti koko maassa, kymmenkertaisesti Sumatralla ja 24-kertaisesti Borneon Kalimantanissa. Ohjearvon on määritellyt Maailman terveysjärjestö WHO.

Pienhiukkaset ovat niin pieniä, että ne voivat tunkeutua keuhkoihin tai verenkiertoon. Niille altistuminen lisää sairastumisen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Ihmiset yrittävät estää savun pääsyn koteihinsa tiivistämällä ikkunoita ja ovenkarmeja. Viranomaiset ovat järjestäneet kansalaisille väliaikaisia happipisteitä esimerkiksi sairaaloihin.

Metsäpalon savua Jaavalla Indonesiassa. Kuva: Ilham Nur Arifin / JNA

Asiantuntijoiden mukaan maastopalot johtuvat suurelta osin kaskeamiseen perustuvista maanraivaus­menetelmistä, joita käyttävät usein puutavara-, palmuöljy- ja kaivosyhtiöt, kerrotaan CREA:n raportissa.

Puiden, viljelmien ja pintakasvillisuuden lisäksi alueella palaa maanpinnan alainen turvekerros. Turpeen palaminen on erityisen haitallista ilmastolle. Sen palaessa vuosisatojen aikana maaperään sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään. Vaikutus näkyy koko maailman päästö­luvuissa.

CREA:n raportin mukaan hallituksen pitäisikin nyt keskittyä paloherkiksi muuttuneiden turvemaiden ennallistamiseen.

Indonesia on taistellut kuukausien ajan maastopaloja vastaan. Maata koettelee kuivuus, jota El Niño -sääilmiö on pahentanut.

Metsäkatoa seuraavan Nusantara Atlas -palvelun mukaan maastopalot ovat tuhonneet yli 1,9 miljoonaa hehtaaria maata tammi–syyskuussa.

Indonesian hallitus ei ole vahvistanut eikä kiistänyt lukua, kertoo uutistoimisto AFP.

1,9 miljoonaa hehtaaria maata vastaa pinta-alaltaan jo lähes Kainuun maakuntaa.

Indonesian hallitusta on syytetty heikosta varautumisesta katastrofiin. Tilanne on aiheuttanut laajoja mielenosoituksia.

Syyskuussa pahiten paloista kärsineen Länsi-Kalimantanin asukkaat Borneon saarella haastoivat Indonesian presidentin Prabowo Subianton ja aluehallinnon edustajia oikeuteen metsä- ja turvepalojen ennaltaehkäisyn laiminlyönnin vuoksi.

Indonesian hallitus puolusti keskiviikkona toimiaan maastopalojen torjumiseksi.

Palojen torjumiseen on osallistunut 72 000 ihmistä.

Pahiten kärsineillä alueilla on otettu käyttöön yli 2 100 lääkäriä ja muuta terveydenhuollon työntekijää, ja ihmisille on jaettu 5,3 miljoonaa hengityssuojainta.