Oli kesäisen lämmin alkusyksyn päivä Lapissa Värriötunturin laella. Professori Mikko Sipilä havainnollisti, miten ilmaston lämpeneminen hänestä näkyy tuntureilla.

Sipilä osoitti männyntaimia lähellä Värriö kakkosen lakea. Vielä parikymmentä vuotta aikaisemmin opiskelijana hän näki mäntyjä alempana rinteessä.

”Olin kesätöissä ja tein paljon hiilidioksidivuomittauksia. Tunturin laki oli silloin vielä enimmäkseen tyypillistä avotunturin paljakkaa”, Sipilä muistelee. Paljakka tarkoittaa metsärajan yläpuolella olevaa tunturin puutonta aluetta.

Nyt männyt ovat kiivenneet kohti tunturinlakea. Siihen meni runsaat kaksikymmentä vuotta.

Männyt hiipivät ilmeisesti siksi korkeammalle, koska siellä alkaa olla riittävän lämmintä juurtumiselle.

Se ei välttämättä ole ainoa selitys, mutta puurajan nousu on tutkimuksissa liitetty lämpenemiseen. Se pidentää kasvukautta ja edistää taimien selviytymistä.

Tältä näyttää Värriön ykköstunturilla marraskuussa 2026. Kuva: Mikko Sipilä

Sipilä on Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman johtaja ja ansioitunut ilmakehän pienhiukkasten tutkija.

Sipilä on seurannut Värriötuntureiden (1–5) puurajan nousua omin silmin, ja hän tuntee luontoa hyvin.

Värriön asemalla tutkijat seuraavat pohjoisen metsä- ja tunturiluonnon muutoksia ja niihin vaikuttavia ilmastotekijöitä. Pitkiä havaintosarjoja syntyy eläinten ja kasvien elinkierrosta, marja- ja käpysadoista sekä linnuista ja hyönteisistä.

Värriössä, kuten muuallakin Lapissa, puhutaan huolestuneesti lämpösumman kasvusta ja sen vaikutuksesta pohjoiseen luontoon.

Lämpösummaan lasketaan kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen 5 lämpöasteen ylittävät osuudet. Lämpösumma kasvaa samaa tahtia kuin ilmasto lämpenee, Sipilä lisää.

Ja Lapin ilmasto lämpenee Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyisin noin kaksi kertaa niin nopeasti kuin muu maailma keskimäärin. Erityisesti talvet muuttuvat leudommiksi.

Värriön luonnonpuiston lämpenemistä on tutkittu vertaamalla vuosien 1991–2020 keskilämpötiloja vuosien 1961–1990 keskilämpötiloihin. Jokaisen kuukauden keskilämpötila nousi, vähiten kesäkuussa 0,2 astetta ja eniten joulukuussa 2,7 astetta.

Sipilän oman analyysin mukaan keskilämpötila on noussut jopa enemmän, kun siirtää vertailun ajankohtia.

”Minun analyysini vertaa nykylämpötilaa 1970-lukuun. Joulukuu on lämmennyt noin 3,5–4 astetta ja koko vuoden keskilämpötila noin 2,5 astetta”, Sipilä sanoo.

Puurajan nousu Maanmittauslaitoksen ilmakuvissa

Värriötunturi 1 vuonna 1959. Kuva: Maanmittauslaitos

Värriötunturi 1 vuonna 2000. Kuva: Maanmittauslaitos

Värriötunturi 1 vuonna 2022. Kuva: Maanmittauslaitos

Havainnon puiden kiipeämisestä Värriötuntureille vahvistaa metsien häiriöekologian professori Tuomas Aakala Itä-Suomen yliopistosta.

Hän selvitti Värriö ykkösen puuston muutoksia runsas vuosikymmen sitten.

”Lähelle lakea nousi ryöpsähdyksellä mäntyjä 1980-luvulla. Taimikot tihenivät silloin”, Aakala sanoo.

Värriön ykköstunturi osoittautuu luonnon laboratorioksi, jonka puustossa näkyvät keskilämpötilan vaihtelut kumpaankin suuntaan vuosikymmenien aikana. Havainnot eivät ole suoraviivaisia, Aakalan tutkimus kertoo.

Metsänraja on noussut noin 70 metriä, mutta lämpeneminen ei Aakalan mukaan täysin selitä kaikkia havaintoja. Värriö ykkösellä männyn taimikkoja on ainakin syntynyt eri korkeuksille eri aikoina.

”Näkee, että taimikko loppuu yhteen paikkaan ja uusi taimikko on syntynyt uuteen kohtaan”, Sipilä sanoo.

Männikön raja näyttää olleen vuosikymmeniä sitten Värriö ykkösellä noin 400 metrin korkeudessa. Nyt mäntyjä on lähellä tunturin lakeakin, joka on noin 470 metrin korkeudessa.

Värriössä koettiin viime vuosisadan alkupuoliskolla lämmin jakso alkaen 1920-luvulta. Aakala vahvistaa, että silloin Värriö ykkösellä männyt levittäytyivät ylemmäs.

”Sopisi ajatukseen lämpimästä kaudesta, että ovat päässeet silloin itämään. Siitä asti ovat sinnitelleet hengissä”, Sipilä pohtii.

Ilmasto kuitenkin ajoittain viileni 1940–1970-luvuilla, jolloin taimia juurtui taas alemmaksi. Kun ilmasto alkoi sitten uudelleen lämmetä, mäntyjä Aakalan sanoin suorastaan ryöpsähti lähelle lakea.

Aakalan tutkimus pohti kuitenkin myös mahdollisuutta, että porojen laiduntaminen Värriön rinteillä on auttanut mäntyjen nousua tunturille. Tutkimus havaitsi ajallisen yhteyden, mutta ei varmaa syyn ja seurauksen suhdetta.

”Porojen vaikutus voi olla aika spekulatiivista, vaikka ajallisesti sopii kiinnostavasti yhteen”, Aakala kommentoi.

Selitys voisi olla esimerkiksi se, että porot syövät kasvillisuutta, joka kilpailee männyn taimien kanssa, joten porot voisivat vapauttaa taimille kasvutilaa. Porot myös syövät jäkäliä, joista jotkin tuottavat aineita, jotka haittaavat männyn juuristosieniä.

Sipilän havainnon mukaan puut runsastuivat taas 2000-luvulla.

Puut toisaalta kasvoivat paremmin, kun ilmasto lämpeni. Kasvua voi kiihdyttää myös lisääntynyt hiilidioksidi.

Sipilän mittareiden mukaan hiilidioksidin pitoisuuden lukema on noussut vuodesta 2002 noin 370:stä noin 430:een (yksikkönä on ppm eli miljoonasosa).

YK:n ilmastokokous on Antalyassa Turkissa 9.–20. marraskuuta.

Source: Helsingin Sanomat · Matti Mielonen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira