Ilmastotiede on yllättäen noussut isoksi poliittiseksi kiistakysymykseksi YK:n ilmastokokouksessa Turkissa. Kyse ei ole tieteen välittämästä viestistä vaan sen lykkäämisestä tärkeiden päätösten yli.

Öljyntuottajamaat ja Intia haluavat siirtää kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n seuraavan arviointiraportin julkaisun vuoteen 2029. Vaikka kyse on tiedepaneelista, valtiot voivat vaikuttaa raporttien julkaisuaikatauluihin.

Lykkäys tarkoittaisi, että vuonna 2028 maailma joutuisi pohtimaan ilmastotoimien riittävyyttä ilman uusinta tieteellistä arviota ratkaisuista ja vaikutuksista.

Seuraava maailmanlaajuinen tilannearvio on tarkoitus tehdä kahden vuoden kuluttua. Siinä tarkastellaan, ovatko päästövähennykset riittäviä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.

IPCC:n uusi arvio voisi osoittaa entistä tarkemmin, kuinka kaukana nykyiset toimet ovat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta. Sen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa asteessa.

Lisäksi pyritään rajoittamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä on kuitenkin todennäköisesti jo mahdotonta.

Nyt maat kiistelevät Turkissa siitä, valmistuuko ilmastonmuutosta koskeva tärkein tieteellinen arvio ennen seuraavaa kansainvälistä ilmastotoimien tarkastelua vai vasta sen jälkeen.

Saudi-Arabia, Intia, Kiina ja Venäjä ajavat IPCC-raportin lykkäämistä. Maat perustelevat esitystä muun muassa sillä, että laajojen tieteellisten arvioiden laatimiseen ja käsittelyyn tarvitaan aikaa.

Euroopan unioni ja kymmenet muut maat vaativat, että raportti valmistuu vuonna 2028.

Erityisesti EU on arvostellut lykkäystä vaativia maita voimakkaasti ja syyttänyt niitä ilmastotieteen aseman heikentämisestä.

Suomalaisen ilmasto- ja bisnesverkoston CLC:n, eli Climate Leadership Coalition, toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen pitää tilannetta huolestuttavana.

”On vaikea ajatella, että ilmastotoimien tarpeellisuutta pystyttäisiin globaalisti arvioimaan ilman IPCC:n raporttia”, Kaskinen sanoo.

CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen veti Turkin ilmastokokouksessa ryhmää, jossa suomalaisten yhtiöiden lisäksi oli mukana yhdistyksen jäseniä Ruotsista ja Tanskasta. Hän toimi myös Suomen paviljongin ohjausryhmän puheenjohtajana. Kuva: Seppo Kärki / IS

IPCC:n kokoava työ on ollut ratkaiseva siinä, että politiikan prosesseissa ei ole tarvinnut kiistellä tieteen tuloksista.

”On tärkeää, että globaali tiedeyhteisö on aina ennen tärkeimpiä ilmastokokouksia yhdessä arvioinut ilmastonmuutoksen riskit, kustannukset ja vaarallisimmat seuraukset”, Kaskinen sanoo.

Vastikään Turkista palanneen Kaskisen mukaan meneillään olevat ilmastoneuvottelut ovat edenneet nihkeästi.

”Neuvottelutilanne pohjoisten teollisuusmaiden ja toisaalta kehitysmaiden välillä on erittäin vaikea siitä huolimatta, että odotukset eivät olleet korkealla”, Kaskinen sanoo.

Australia julkaisi maanantaina ehdotuksen kokouksen yleispäätökseksi.

”Se on 18-sivuinen toiveiden tynnyri”, Kaskinen toteaa.

Ehdotus vaatii erityisesti Euroopalta ja sen liittolaisilta sitoutumista sekä merkittäviin päästövähennyksiin että mittavaan rahoitukseen.

EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra ilmoitti välittömästi, että EU ei voi hyväksyä nykymuotoista sopimustekstiä. Hänen mukaansa luonnos avaa uudelleen vanhoja kiistoja sen sijaan, että kokous keskittyisi jo sovittujen ilmastotoimien toteuttamiseen.

Toisaalta öljyntuottajamaat vastustavat sitä, että fossiilisista polttoaineista luopuminen kirjoitetaan suunnitelmaan.

Näin siitä huolimatta, että fossiilisten alasajosta sovittiin jo Dubain ilmastokokouksessa vuonna 2023. Tuolloin maat sopivat ryhtyvänsä toimiin, joilla siirrytään pois fossiilisista polttoaineista energiajärjestelmissä.

”Viimeiset vuodet ovat näyttäneet, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on oikeasti vähenemässä. Öljykriisi ja Hormuzinsalmen sulkeminen ovat kiihdyttäneet muiden ratkaisujen etenemistä”, Kaskinen kertoo.

”Öljyntuottajamaat ovat huolissaan muutoksen nopeudesta.”

Samaan aikaan kun neuvottelut vaikeutuvat, yrityksille tärkeät sähköistämisen tavoitteet ovat nousemassa osaksi yleispäätöstä.

Muutos kohti sähköistymisen aikakautta on todellinen, mutta fossiilisten polttoaineiden jälkeiseen aikaan on vielä matkaa.

Puhtaan energian kasvu on jo valtavaa, mutta se ei ole syrjäyttänyt hiiltä, öljyä ja kaasua riittävän nopeasti.

Kokonaispäästöjen kannalta käänne on riittämätön. Maiden uudet ilmastosuunnitelmat alentaisivat maailman ilmastopäästöjä vuoteen 2035 mennessä keskimäärin noin kuusi prosenttia vuodesta 2019.

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n arvion mukaan nykyisellä politiikalla maailma on menossa noin 2,8 asteen lämpenemiseen. Kaikkien nykyisten ilmastolupausten täydellinen toteuttaminen laskisi arvion noin 2,6 asteeseen, UNEP arvioi.

YK:n ilmastokokous Turkin Antalyassa päättyy virallisesti perjantaina 20. marraskuuta. Perinteisesti neuvottelut ovat venyneet yliajalle.

Source: Helsingin Sanomat · Heli Saavalainen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira