Iina ja Sini valitsevat hiuksensa aamulla kuin kenkänsä tai laukkunsa

Suomi

Peruukki on uusi arkiasuste

Aiempaa useampi suomalainen valitsee hiuksensa aamulla samaan tapaan kuin kenkänsä tai laukkunsa.

19:30

Apulaishenkilöstöpäällikkö Iina Sorvari ilmestyy yhtenä aamuna töihin pää kaljuna ja seuraavana päivänä tähkänvaaleissa hiuksissa.

Tyyli saattaa vaihtua myös kesken päivän.

– Töissä päällä saattaa olla bleiseri, johon sopii kalju. Jos olen menossa illalla deiteille, voin haluta vähän pehmeämmän lookin, Sorvari sanoo.

Somevaikuttaja ja radiojuontaja Sini Laitisen kaverit taas ovat tottuneet siihen, että Laitisella on joskus skarppi polkka, mutta pian kiharainen kuontalo.

– Hiukset ovat asuste siinä missä muutkin. Miksi joka päivä ei voisi olla eri hiukset, kun joka päivä on eri paita?

Sini Laitinen valitsee peruukin asun mukaan. Hän omistaa arviolta 20 peruukkia.

Sorvari on hiukseton alopecian takia. Alopecia on autoimmuunisairaus, jonka oireisiin kuuluu hius- ja ihokarvojen irtoaminen.

Sorvari eli pari vuotta ilman peruukkia, mutta alkoi hiljattain kaivata hiuksia tiettyjä asuja varten.

– Käytän hiuksia asusteena. Mielestäni hiukset kuuluvat esimerkiksi maalaisromanttiseen tyyliin, Sorvari sanoo.

Peruukkien kysyntä kasvaa

Peruukkien ja hiuslisäkkeiden kysyntä on kasvanut Suomessa, kertovat Ylen haastattelemat peruukkiliikkeet.

Syitä on monia. Suomalaiset ikääntyvät, ja ikä tuo mukanaan hiuksiin vaikuttavia sairauksia.

Lisäksi H. Kuokkasen peruukkiliikkeen yrittäjän Arto Pirisen mukaan peruukkeja hankitaan nykyään aiempaa enemmän arjen laittautumista ja juhlia varten. Tyylikäyttäjien joukko on pieni, mutta kasvava.

– Voi leikitellä erilaisilla värisävyillä ja hiusten pituuksilla, eikä tarvitse leikata tai värjätä, Pirinen sanoo.

Peruukkiliike Hiusextran toimitusjohtaja Mikko Heinilä tunnistaa, että peruukkeja käytetään nykyään aiempaa matalammalla kynnyksellä asusteina. Hän arvelee, että mallia otetaan Yhdysvalloista.

– Amerikassa ihan tavallisella kotirouvalla voi olla useampi erilainen peruukki. Käyttö on kevyttä ja asustetyyppistä, Heinilä sanoo.

Heinilän ja Pirisen mukaan myös miehet ovat aiempaa kiinnostuneempia hiuslisäkkeistä, joilla voi peittää esimerkiksi päälaen kaljuuntumista.

Iina Sorvari ja Sini Laitinen kertovat peruukin tyylikäytöstä:

Kiinnostus peruukkeja kohtaan näkyy Tullin tilastoista. Keinokuituperuukkien tuontiarvo lähestyi puolta miljoonaa euroa, mikä on reilut 100 000 euroa enemmän kuin vuonna 2015.

Ihmisen hiuksista tehdyistä peruukeista ei ole saatavilla vastaavia tietoja, sillä niiden kanssa samaan tulliluokitukseen kuuluu keskenään erilaisia hiuksista valmistettuja tuotteita, kuten irtoripsiä ja palmikoita.

Tämän luokituksen tuotteiden tuontiarvo oli kuitenkin viime vuonna jopa 3,5 miljoonaa euroa.

Peruukkien ja hiustenpidennysten kysyntä kasvaa myös kansainvälisesti, kertovat useat markkinatutkimusyritykset.

Asun pohtiminen Ylen jutun kuvausta varten vaati Iina Sorvarilta pähkäilyä. Kaljuun ja pitkiin hiuksiin sopivat hänen mielestään erilaiset vaatteet.

Peruukki voi maksaa kuukausipalkan verran

Naamiaisperuukki irtoaa pikkurahalla, mutta arkikäyttöön tarkoitetut peruukit maksavat tyypillisesti reilusta 200 eurosta yli 2 000 euroon.

Yrittäjä Pirinen kertoo, että hintaan vaikuttavat ennen kaikkea peruukissa käytetyt materiaalit. Ihmisen hiuksista valmistettu peruukki on kalliimpi kuin keinokuidusta valmistettu.

Aitohiusperuukissa maksaa myös suortuvien mitta. Mitä pidempi hius on, sitä arvokkaampaa se on. Myös käsityön määrä vaikuttaa hintaan.

Hiusten alkuperälläkin on väliä.

Eurooppalainen hius on kallista, koska sitä on saatavilla vähän. Aasiasta tulee runsaasti hiusta, jota käytetään peruukkien ja hiustenpidennysten valmistamiseen. Intiasta tulee ainakin kahta laatua: temppelihiusta ja jätehiusta.

Temppelihiukset ovat uskovaisten hindujen uhrilahjoja temppelille. Temppeli myy uhratut hiukset peruukkien ja hiustenpidennysten raaka-aineiksi. Jätehius tarkoittaa lähinnä intialaisnaisten hiusharjoista kerättyjä hiuksia.

Sini Laitinen on tilannut peruukkeja nettikaupoista. Lisäksi hän tekee niitä itse.

Iina Sorvari on ostanut peruukkeja peruukkiliikkeistä. Yhden temppelihiuksista valmistetun peruukin hän osti matkallaan Intiassa.

– Peruukin tekijä oli mukana loppusovituksessa ja pystyi fiksaamaan sitä paikan päällä. Halusin yhteen kohtaan lisää hiuksia, ja hän lisäsi niitä edessäni, Sorvari kertoo.

Some teki peruukit tutuksi

Peruukkien uudenlaisen suosion taustalla näkyy myös sosiaalisen median vaikutus.

Kardashianien perheeseen kuuluva Kylie Jenner julisti Marie Claire -lehden mukaan jo vuosia sitten tehneensä peruukeista valtavirtaa.

– On alettu ymmärtää, ettei kaikilla julkkiksilla ole välttämättä luonnostaan niin hienot hiukset. He käyttävätkin peruukkeja. Siihen ei liity sillä tavalla stigmaa, Iina Sorvari sanoo.

Hän myös uskoo, että peruukkien laadun paraneminen kohentaa niiden imagoa.

– Ihmiset eivät enää odota sellaista vappuperuukin näköistä.

Peruukista saa nyt kehuja

Sorvarin mukaan ihmiset suhtautuvat nykyään peruukkeihin jopa yllättävän neutraalisti. Kerran hän sai kehun hiuksistaan ja tokaisi, että ”kiitos, tämä on peruukki”. Kehuja ei nolostunut, vaan vastasi vain ”ok, siistiä”.

Sini Laitisen mukaan peruukkien käyttö saattoi aiemmin herättää kummeksuvia kommentteja.

– Nykyään ihmiset saattavat suoraan kehua, että vitsi miten upea peruukki, vähän samalla tavalla kuin jotain laukkua tai hattua, Laitinen sanoo.