Ihmiskaupan uhrit saattavat maksaa kymmenien tuhansien kynnysrahan Suomeen – asiantuntija kertoo karusta arjesta

Poliisi tiedotti 11 thaimaalaisen joutuneen ihmiskaupan uhriksi metsätöissä Itä-Suomessa. Asiantuntija avasi ihmiskauppa­ilmiötä Ylelle yleisellä tasolla.

9:44

Ihmiskaupan uhrit maksavat usein kymmeniä tuhansia euroja päästäkseen töihin Suomeen, kertoo Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila. Summa voi lähtömaassa vastata useiden vuosien palkkaa.

Poliisi tiedotti perjantaina 11 thaimaalaisen joutuneen ihmiskaupan uhriksi metsätöissä Itä-Suomessa.

Poliisin mukaan työnantajan epäillään rekrytoineen 11 thaimaalaista työntekijää Suomeen erehdyttämällä heitä palkanmaksun ja työehtojen suhteen sekä käyttäneen hyväksi työntekijöiden riippuvaista asemaa.

Poliisi epäilee myös, että työnantaja uhkasi työntekijöitä palauttamisella Thaimaahan, jos he kertoisivat työsuhteistaan viranomaisille. Poliisin mukaan esitutkinta on valmistumassa, ja asiassa on kuultu 11 asianomistajaa ja kolmea rikoksesta epäiltyä tulkkien asvustuksella.

Yksittäisiä tapauksia ei kommentoida

Marttila ei ota kantaa poliisin tiedottamaan tapaukseen, koska Rikosuhripäivystys ei voi kertoa yksittäisten asiakkaiden asioista. Hän kommentoi asiaa siis yleisellä tasolla.

Marttilan mukaan metsäalan ihmiskauppatapauksissa työpäivät ovat usein pitkiä, taukoja on vähän, ja työnantajan järjestämä majoitus voi olla huonolaatuinen tai hyvin ahdas ja täynnä ihmisiä.

Palkkaa maksetaan hänen mukaansa usein vähän tai ei ollenkaan, vapaapäiviä ei ole, eikä sairauslomaa voi aina pitää.

Työpaikkojen syrjäinen sijainti vaikeuttaa avun hakemista entisestään.

– Jos on fyysisesti kaukana, niin se teoreettinenkin mahdollisuus hakea apua voi olla aika heikko, Marttila kuvailee.

Kynnysrahat voivat nousta 30 000 euroon

Marttilan mukaan työntekijät maksavat usein suuria kynnysrahoja päästäkseen töihin Suomeen. Summat liikkuvat yleensä 10 000–20 000 euron välillä, joskus jopa 30 000 euroon asti.

Tämä tekee uhreista haavoittuvia, sillä pelko karkotuksesta ja velan jäämisestä maksamatta estää avun hakemista.

– Juuri kukaan ei halua ottaa riskiä, että karkotetaan maasta ja käteen jää vain velat, Marttila sanoo.

Karkotuksella uhkailu on yleinen keino

Uhkailu karkotuksella on Marttilan mukaan tavallinen painostuskeino.

– Tämä on sellainen uhkailukeino, mikä menee helposti läpi, koska ihminen on usein panostanut niin paljon päästäkseen töihin ulkomaille.

Rikosuhripäivystyksen tilastojen mukaan metsäala on viime vuosina ollut yksi kymmenestä yleisimmästä alasta, joilta ihmiskaupan uhrit ottavat yhteyttä järjestöön. Viimeisen viiden vuoden aikana tapauksia on ollut 10-15 vuodessa.

Rikosuhripäivystykseen tulee vuosittain 300–400 uutta ihmiskaupan uhria, ja noin 80 prosenttia heistä on joutunut työperäisen hyväksikäytön uhriksi.

Marttila ei näe, että hyväksikäyttö olisi muuttunut vakavammaksi viime vuosina.

– sen sijaan keinot sen piilottamiseksi ovat kehittyneet, toteaa Marttila.