Riitta Kuukka matkustaa omalla autolla kahdesti viikossa Taipalsaarelta Lappeenrantaan viedäkseen aikuisen kehitysvammaisen tyttärensä tämän harrastuksiin.

Vielä pari vuotta sitten tyttärellä oli vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu. Hän pääsi siis esimerkiksi harrastuksiinsa taksilla.

Kuukka on hakenut hyvinvointialueelta tyttärelleen kuljetuspalvelua, kehnoin tuloksin. Viimeisin oikaisuvaatimus hylättiin, joten hän päätti viedä asian hallinto-oikeuteen. Asia ei ole vielä ratkennut.

– Kuljetusvastuu on vieritetty vanhemmille ja niinhän sen ei pitäisi olla.

Lappeenrannan kehitysvammaisten tuki ry:n puheenjohtaja Mervi Hendunen sanoo, että uuden vammaispalvelulain myötä Etelä-Karjalassa on evätty taksikuljetuksia sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat niitä ennen saaneet.

Taksikuljetuksen sijaan hyvinvointialue on kustantanut Kuukan tyttärelle saattajaksi henkilökohtaisen avustajan, jonka kanssa hänen on tarkoitus kulkea harrastukseensa linja-autolla.

45 minuutin harrastukseen menee matkustamisineen ja odotusaikoineen nyt neljä tuntia. Taksilla matkoihin meni kymmenen minuuttia suuntaansa, sanoo Kuukka.

– Se on mielestäni kohtuuton aika kenelle tahansa ihmiselle, saatikka vammaiselle henkilölle.

Riitta Kuukka seisoo ulkona istutusten edessä, taustalla vaalea kerrostalo ja polkupyöriä.
Riitta Kuukka sanoo, että päätökset taksikuljetuksista pitäisi tehdä vammaisen henkilön etu edellä yhdenvertaisuutta noudattaen. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Joukkoliikenne ensisijainen vaihtoehto

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Yksi osa lakia on liikkumisen tuki.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asumisen ja vammaispalvelujen vastuualuejohtaja Anne-Maarit Paunonen vastaa sähköpostitse, että lain voimaantulon jälkeen kyytejä on voitu asiakkailta vähentää tai oikeudet niihin poistaa. Muutosten määrästä ei ole tietoa, mutta päätöksiin ei ole tullut aikaisempaa enemmän oikaisuvaatimuksia.

Paunosen mukaan uudessa laissa joukkoliikenne on nostettu ensisijaiseksi liikkumisen vaihtoehdoksi. Vammaiselle henkilölle voidaan myöntää valmennusta joukkoliikenteen käyttöön tai tarjota siihen henkilökohtaista apua.

– Kaikille ei enää automaattisesti myönnetä taksikuljetuksia, Paunonen kertoo.

Riitta Kuukka pohtii päätösten kustannuksia. Hän sanoo, että maalaisjärjellä ajateltuna avustaja neljäksi tunniksi on hyvinvointialueelle kalliimpi kuin edestakainen taksi.

Jussi Kaurala kertoo, miten kuljetukset ovat sujuneet hyvinvointialueen näkökulmasta:

Video: Kare Lehtonen / Yle

Ongelmat kuljetuksissa enemmän sääntö kuin poikkeus

Lappeenrannan kehitysvammaisten tuki ry:n Mervi Hendusen mukaan kuljetuspalveluiden epääminen on vain yksi kuljetusten ongelmista. Välillä taksit ovat myöhässä, välillä ne eivät tule, ja välillä niitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

– Kyselin ympäriinsä, että onko ihmisillä ollut nyt ongelmia taksien kanssa ja heitä alkoi naurattaa, koska ongelmat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Hendunen antaa esimerkin ongelmista: Viime talvena järjestön kokkikerhoon osallistunut kehitysvammainen nuori odotti taksia 25 asteen pakkasessa. Hendunen antoi tälle oman piponsa ja hanskansa. He odottivat puoli tuntia ja Hendunen soitti taksivälitykseen kolme kertaa. Autoa ei tullut.

– Nuori puhui vähän heikosti, mutta lopulta sain selville missä hän asuu ja vein hänet omalla autolla kotiin. Ei häntä voinut jättää sinne paleltumaan.

Hendunen on huolissaan siitä, kuka ottaa vastuun, jos jotain sattuu.

Kyyti kannattaa tilata ruuhka-ajan ulkopuolelle

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia välittää Taksi Helsinki. Kuljettajat ovat paikallisia.

Taksi Helsingin mukaan median yhteydenottoihin vastaa hyvinvointialue.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen logistiikka- ja materiaalihallintopäällikkö Jussi Kaurala sanoo, että pääasiassa kuljetuspalvelu toimii alueella hyvin. Matkojen onnistumisprosentit ovat korkeat.

Logistiikka- ja materiaalihallintopäällikkö Jussi Kaurala Etelä-Karjalan hyvinvointialuelta.
Jussi Kaurala Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta sanoo, että voitaisiin miettiä Kelan ja hyvinvointialueen kyytien yhdistämistä. Tämä olisi kuitenkin suurempi koko Suomen projekti. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Hyvinvointialue saa virallisia palautekanavia pitkin noin 5–10 palautetta kuukaudessa, Kaurala sanoo. Palautteet käsittävät kaikki henkilökuljetukset ja koskevat 10 000–11 000 ihmistä.

Suurimmat haasteet Etelä-Karjalassa liittyvät Kauralan mukaan ruuhka-aikoihin, eli arkipäivien aamupäiviin ja iltapäiviin. Silloin autot voivat joskus loppua kesken.

– Neuvon asiakkaille, että jos vain on mahdollista, kyydit kannattaa ajoittaa ruuhka-aikojen ulkopuolelle.

Source: Yle · Riina Rastas

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira