Hyvinvointialue aloittaa yt-neuvottelut tulevan lakimuutoksen vuoksi, vaikka rahan väheneminen ei ole edes varmaa

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen tulee tarkoittamaan sosiaalityöntekijöiden vähenemistä monilla hyvinvointialueilla, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) sosiaalialan henkilöstöleikkauksia suunnitellaan jo entisten, syksyn yt-neuvotteluissa päätettyjen leikkausten päälle.

Tutkijan ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian mielestä Pohde on toiminut jopa etukenossa useisiin muihin hyvinvointialueisiin nähden niin aiemmissa kuin uusissa säästöpäätöksissään.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevä sosiaalityöntekijä pelkää, että jatkossa kaikkien asiakkaiden kriisitilanteisiin ei voida vastata riittävästi.

– Tai työ voi muuttua pelkäksi kriisien hoitamiseksi sen sijaan, että suunnitelmallisesti työskenneltäisiin perheiden pysyvän muutoksen saamiseksi.

Samalla hän pelkää, että työntekijöiden jo koettu kuormitus lisääntyy entisestään.

– Työntekijät eivät nytkään selviydy olemassa olevista asiakkaista.

Yle ei julkaise työntekijän nimeä, koska hän pelkää mahdollisia haastattelusta tulevia seurauksia työpaikalla. Työntekijän henkilöllisyys on Ylen tiedossa.

Uusi sosiaalihuoltolaki on vielä hyväksymättä, mutta sen muutoksia ennakoidaan jo laajasti hyvinvointialueiden taloussuunnittelussa, sanoo johtaja Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Valtionrahoitus vähenee 55 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 100 miljoonaa euroa vuonna 2028.

– Merkittävä osa säästöistä muodostuu siitä, että henkilöstöä vähennetään, Pöyhönen vahvistaa.

Laajat yt-neuvottelut päättyivät vasta syksyllä

Pohjois-Pohjanmaalla henkilöstösäästöt sosiaalityössä ovat kuuma puheenaihe paikallisten lehtien yleisöpalstoilla.

Jo syksyllä Pohde kävi laajat yt-neuvottelut. Niillä on vaikutuksia kymmenien perhe- ja sosiaalipalveluiden työntekijöiden tehtäviin.

Esimerkiksi Kalevan mukaan huolta herättää sairaaloiden terveyssosiaalityön viimeistenkin virkojen lakkauttaminen läheltä potilastyötä. Jo aiemmin alkaneen kehityksen pelätään lisäävän hoitohenkilökunnan työpanosta entisestään.

– Pohde on ensimmäisiä hyvinvointialueita, jotka tekevät näin radikaalin liikkeen, sanoo sosiaalityön oppiaineen tutkimuspäällikkö Tarja Kemppainen Lapin yliopistosta.

Uutta sosiaalihuoltolakia ennakoidaan jo seuraavissa yt-neuvotteluissa, jotka alkoivat marraskuun alussa.

Tässäkin Pohde toimii etukenossa, Talentiasta arvioidaan.

Yt-neuvottelut koskevat kuntouttavaa työtoimintaa, sosiaalista kuntoutusta sekä päivä- ja työtoimintaa. Laki tulisi niiden osalta voimaan ensimmäisenä.

Myös Pohteen lasten ja perheiden palveluiden henkilöstön arvioidaan vähenevän entisestään osin lakiuudistuksen ja osin muiden säästöpaineiden vuoksi tulevina vuosina.

Työntekijä pelkää perheiden ongelmien pahenevan

Pohteen aluevaltuusto käsittelee viimeisimpiä säästöehdotuksia 16. marraskuuta.

Jos uusi laki ei syystä tai toisesta tulisi voimaan, osaa niistä tarkasteltaisiin uudelleen, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka.

Hänen hallinnonalaansa kohdistuvat säästöt olisivat nyt noin 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Mämmi-Laukan mukaan säästöjä on tehtävä, koska Pohteen rahoitus ei kasva samassa suhteessa menojen kanssa. Taloudessa on muutoinkin katettavaa alijäämää.

Hänen mukaansa terveyssosiaalityöntekijöiden lopetettavista viroista on avautunut työpaikkoja muualle sosiaalipalveluihin. Sosiaalityöntekijä voi tulla potilaan luokse jatkossakin, Mämmi-Laukka sanoo.

Uuden lain voimaan tullessa yksi suurimmista muutoksista kohdistuisi perheiden ja lasten sosiaalipalveluihin. Merkittävää on, että moni nykyinen lastensuojelun asiakasperhe on siirtymässä jatkossa suppeamman ennaltaehkäisevän sosiaalityön asiakkaaksi.

Pohteen sosiaalityöntekijän mukaan tämä tarkoittaa sitä, että heille tulee samaan aikaan sekä lastensuojelun että sosiaalihuoltolain palveluiden asiakkaita.

Vain lastensuojelussa on lakisääteinen asiakasmitoitus, enimmillään 30 asiakasta työntekijää kohden. Ennaltaehkäisevässä sosiaalihuoltolain mukaisessa työssä mitoitusta ei ole.

– Käytännössä sosiaalihuoltolain asiakkaat jäisivät jatkossa hoitamatta tai vähälle hoidolle. Riskinä on tarve raskaampiin palveluihin, sosiaalityöntekijä arvioi.

Myös ammattijärjestö Talentia on huolissaan asiakkaiden ongelmien mahdollisesta kasautumisesta, samoin tutkija.

– Ylipäätään on kyse laajasta sosiaalityön rakenteellisesta ja ammatillisesta muutoksesta, ei vain henkilöstövähennyksistä, Tarja Kemppainen Lapin yliopistosta pohtii.

Kaikkia entisiä palveluja ei voida järjestää

Leena Mämmi-Laukan mukaan nykyisiä toimintatapoja, kuten hallinnollista päällekkäisyyttä, on pystyttävä muuttamaan. Talouden sopeuttaminen on osa tätä muutosta.

– Samalla meidän on hyväksyttävä se, että kaikkia palveluja ei voida järjestää täsmälleen samalla tavalla ja samalla henkilöstörakenteella kuin tähän asti.

Hyvinvointialueella on edelleen velvollisuus järjestää asiakkaalle palvelut tarpeen mukaan.

– Ne turvataan varhaisella tunnistamisella, työnjaon selkeyttämisellä sekä vaikuttavilla ja oikea-aikaisilla palveluilla.

Pohteen sosiaalityöntekijän mukaan hän ja monet kollegat ovat jo nyt kuormittuneita epävarmuudesta, joka liittyy vähennettäviin ja muuttuviin tehtäviin. Hän kritisoi muutosjohtamista viestinnän puutteesta.

– Ei tiedä, missä ja kenen alaisuudessa työt jatkuvat ja muuttuuko asiakaskunta.

Pohteen Leena Mämmi-Laukan mukaan kuormittumisen riski on tunnistettu syksyn päätöstä valmisteltaessa. Muutoksen vaikutuksia seurataan sekä asiakkaiden että työntekijöiden osalta.