Sote-uudistus siirsi vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun. Helsingissä vastuu säilyi kaupungilla. Kunnille jäi silti laaja vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista, sivistyksestä, elinympäristöstä ja elinvoimasta.
Vanhoja, usein arvokkaita sairaaloita, terveyskeskuksia ja vanhainkoteja on jäänyt vaille käyttöä. Niitä vapautuu lisää, kun hyvinvointialueet karsivat tilojaan.
Kunnilla olisi nyt tilaisuus keskittyä tulevaisuuteen: kuntalaisten hyvinvointiin sekä heidän osaamisensa ja verkostojensa hyödyntämiseen. Sen sijaan vanhojen kasvustrategioiden ohjaamina kunnat pikemminkin haikailevat uusien muuttajien ja yritysten perään kuin pitävät huolta nykyisistä asukkaistaan.
Tyhjille tiloille haetaan nyt ratkaisuja myös markkinaehtoisilla malleilla. Tuoreita esimerkkejä ovat Helsingin Lapinlahden sairaalaympäristö ja Tuusulan vanhainkoti Tuuskoto. Molempien tulevaisuutta ohjaavat vahvasti taloudelliset tavoitteet ja markkinaehtoiset kehittämismallit. Todellinen päätöksenteko näyttää siirtyneen avoimesta kuntalaiskeskustelusta pienen piirin neuvotteluihin ja markkinavuoropuheluihin.
Entä kun ajurina ei ole ollut sijoittajan tuottolaskelma? Helsingin Kaapelitehdas ja Espoon Weegee-talo toimivat rohkaisevina esimerkkeinä.
Kaapelitehtaan kulttuurikeskus ei syntynyt kaupungin visiosta, vaan sinne asettuneiden taiteilijoiden ja Pro Kaapeli -liikkeen aloitteellisuudesta, joka vaikutti ratkaisevasti rakennuksen säilymiseen kulttuurikäytössä. Kaupunki perusti vuonna 1991 sitä hallinnoimaan kiinteistöyhtiön, jonka tuottovaatimus on maltillinen. Yhtiö tekee korjaukset vähittäin, mikä pitää vuokrat kohtuullisina ja pienen budjetin toimijat mukana. Näin Kaapeli pysyy elävänä.
Myös vanhaan kirjapainoon synnytetty Weegee-talo on monen toimijan ennakkoluuloton hanke. Espoon kaupunki osti kiinteistön vuonna 2001, ja rakennus uudistettiin. Nykyisin siellä toimivat muun muassa taidemuseo EMMA, Espoon kaupunginmuseo ja lukio, jotka muodostavat monipuolisen kulttuurin ja oppimisen kokonaisuuden.
Vanhat ja arvokkaat kiinteistöt edellyttävät uusia konsepteja. Kunnan omaisuus ei ole pelkkä tase-erä, vaan mahdollisuus luoda uusia kohtaamisia ja uutta toimintaa. Ne puolestaan luovat uskoa tulevaisuuteen.
Jos uskallamme antaa tilaa läpinäkyvälle kansalaiskeskustelulle, verkostolähtöiselle kehittämiselle ja toimijoiden yhteistyölle, löytynee myös innovatiivisempia rahoitusmalleja. Tulevaisuutta ei pidä ulkoistaa.
- Jani Päivänen
- sosiologi, Espoo
- Kimmo Rönkä
- diplomi-insinööri, Helsinki
- Jussi Salonen
- kunnanvaltuutettu (Tuusulan Puolesta), oikeusnotaari, Tuusula
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.
Source: Helsingin Sanomat
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira