Humanitaarisen kriisiavun tarve kasvaa maailmalla – näissä maissa tarve on kaikkein suurin

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on todistanut omin silmin, kun terveydenhuollon palveluita suljetaan kriisialueilla rahoituspulan vuoksi.

14:02

Maailmassa 239 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna humanitaarista apua, arvioi Yhdistyneet Kansakunnat (YK).

Samalla kansainväliset kriisit ovat yleistyneet ja muuttuneet monimutkaisemmiksi, Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä sanotaan.

– Kriisit ovat pitkäkestoisempia ja alueiden väestöt saattavat kohdata useita kriisejä samaan aikaan, Kaisa-Leena Juvonen sanoo.

Juvonen työskentelee Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen osaston toiminnanjohtajana.

Hänen mukaansa kriisialueilla voi yhtä aikaa olla kuivuutta, tulvia, konflikteja ja ruokapulaa.

Alla oleva taulukko näyttää, missä maissa humanitaarisen avun tarpeessa on eniten ihmisiä.

Heikentyneen turvallisuuden vuoksi avun toimittaminen perille on entistä vaikeampaa.

– Kymmenen vuotta sitten YK:n turvallisuusneuvosto päätti lisäsuojelusta terveydenhuollon työntekijöille ja humanitaarisen avun toimijoille. Myös Suomi on sitoutunut päätöslauselmaan.

Tilanne on Juvosen mukaan mennyt toiseen suuntaan.

– Terveydenhuoltoon kohdistuu enemmän iskuja ja viime vuonna niissä kuoli enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin.

Humanitaarisen avun tarpeessa olevista maista Juvonen mainitsee muun muassa Etelä-Sudanin, Sudanin, Ukrainan, Gazan kaistan, Kongon demokraattisen tasavallan, Jemenin ja Myanmarin.

Kuvagallerian auki klikkaamalla pääset tutustumaan lyhyesti kunkin kriisin taustoihin.

– Sudanissa on käynnissä maailman suurin humanitaarinen kriisi. Pelkästään Afrikassa ja Lähi-idässä 160 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua tai suojelua. Määrä vastaa Saksan, Italian ja Pohjoismaiden väestöä.

Apua tarvitaan myös muualla, kuten Karibialla, Latinalaisessa Amerikassa ja toisaalla Aasiassa.

Videolla Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen kuvailee humanitaarisen avun tarvetta maailmalla.

Alla oleva grafiikka näyttää, miten tarve humanitaariselle avulle jakautuu maantieteellisen alueen mukaan.

– Noin kolme prosenttia maailman väestöstä tarvitsee humanitaarista apua. Se tarkoittaisi, että joka kolmaskymmenesviides kadulla vastaan kävelevä ihminen periaatteessa tarvitsisi humanitääristä apua.

Lääkärit ilman rajoja toimii tällä hetkellä yli 70:ssä eri maassa. Juvosen mukaan sekin riittää kertomaan, että avun tarve on valtava.

Rahoitushuolet vaikeuttavat avustustyötä

Lääkärit ilman rajoja -järjestö kohtasi viime vuonna poliklinikoillaan 17 miljoonaa potilasta.

Se järjesti yli kolme miljoonaa päivystysvastaanottoa ja avusti yli 400 000 synnytyksessä.

Lisäksi järjestö tarjosi ihmisille yli viisi miljoonaa rokotetta ja toimitti kriisialueille puhdasta juomavettä.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö toimii humanitäärisen avun periaatteiden mukaisesti ja noin 98 prosenttia sen varoista tulee yksityisiltä lahjoittajilta.

Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella virkakaudella leikannut rajusti avustusrahoistaan ja muun muassa eronnut Maailman terveysjärjestö WHO:sta.

Se on ajanut monien kansainvälisten avustusjärjestöjen rahoituksen ahtaalle.

– Riippumattomuus on meille erittäin tärkeää, emmekä ota juuri lainkaan rahaa valtiollisilta toimijoilta. Siksi nämä leikkaukset eivät vaikuta meidän toimintaamme muuten kuin välillisesti, Juvonen toteaa.

Juvonen kertoo näkevänsä järjestön työssä, miten terveydenhuollon palveluita ja terveyskeskuksia suljetaan rahoituspulan vuoksi.

– Myös ruoka-apua ja annoksia pienennetään.

Kun ihmisiltä lähtee perustarpeet ympäriltä, he tulevat huonokuntoisempina hoitoon, Juvonen toteaa.