Humallahti | Helsinki maksoi konsulteille yli 250 000 euroa sillasta, jota ei rakenneta

Helsinki maksoi ulkopuolisille konsulteille yhteensä yli 250 000 euroa Humallahden pyöräsillan suunnittelusta.

Marraskuun alussa kaupunki kuitenkin päätti, ettei siltaa sittenkään rakenneta.

Syyksi ilmoitettiin valtioneuvoston kanslian esittämät turvallisuushuolet. Pyöräsilta olisi sijoittunut Meilahden rannalle siten, että sillalta olisi ollut entistä parempi näköyhteys pääministerin virka-asuntoon eli Kesärantaan.

Siltayhteyttä on kaavailtu ja siitä on kiistelty useiden vuosien ajan. HS selvitti, missä vaiheessa Kesärantaan liittyvät huolet tulivat esiin ja olisiko verorahojen tuhlaamisen voinut välttää.

Humallahden pyöräily- ja kävelysillan toteuttaminen olisi maksanut arviolta seitsemän miljoonaa euroa.

Sen oli tarkoitus helpottaa etenkin arkipyöräilijöitä, joiden ei olisi tarvinnut nousta Seurasaarentien ja Paciuksenkadun mäkiä.

Siltayhteys on merkitty alustavasti jo vuonna 2018 hyväksyttyyn ja vuonna 2021 lainvoiman saaneeseen Meilahden huvila-alueen asemakaavaan.

Valtioneuvoston kanslia ei antanut asemakaavasta lausuntoa, eli mahdolliset huolet Kesärantaan liittyen eivät tulleet vielä tuolloin esiin.

Ensimmäisen kerran kaupunki lähestyi valtioneuvoston kansliaa Humallahden siltaan ja Kesärantaan liittyen tammikuussa 2024. Silloin valmisteltiin Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelmaa.

Edeltävinä vuosina Suomen yleinen turvallisuustilanne oli muuttunut, kun Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa oli alkanut ja Suomi oli liittynyt sotilasliitto Natoon.

Helmikuussa 2024 järjestettiin kokous, jossa oli läsnä kaupungin, valtioneuvoston kanslian sekä Kesärannan kiinteistöä hallinnoivan Senaatin edustajia.

Kokouksessa nousi esiin huoli siitä, että pyörätie olisi kulkenut Kesärannantietä korkeammalla tasolla.

”Baanalta muodostuisi muuta maastoa korkeammalla oleva katselualue kohtaan, jossa tapahtuu mm. siirtymiä saattoautoista”, todetaan HS:n tietopyynnöllä saamassa kokousmuistiossa.

Lisäksi huolta herätti Humallahden rantaan suunniteltu oleskelualue. Korkean turvallisuusluokan tilaisuuksissa se jouduttaisiin aina eristämään pois käytöstä, muistiossa todetaan.

Kokouksen pohjalta kaupunki päivitti siltasuunnitelmaa. Se esiteltiin kaupunkiympäristö­lautakunnalle syksyllä 2024.

Poliitikot eivät kuitenkaan olleet sillan ”arkkitehtoniseen laatuun” tai luontovaikutuksiin tyytyväisiä ja palauttivat sen valmisteluun.

Siispä suunnittelua jatkettiin. Kokousmuistioiden ja sähköpostiviestien perusteella kaupunki pyrki aktiivisesti ottamaan valtioneuvoston kanslian huolet huomioon ja muokkaamaan suunnitelmia niiden mukaisesti.

Julkisista asiakirjoista ei käy ilmi, että siltayhteyttä olisi missään vaiheessa suoraan tyrmätty. Esimerkiksi vielä tämän vuoden kesäkuussa valtioneuvoston toimitilayksikön päällikkö Pasi Heiskanen kiitteli kaupunkia vaivannäöstä suunnitelmien muokkaamisessa.

”Kiitos tästä materiaalista, hienoa, että olette nähneet vaivaa ja tehneet tosiaankin ääriviivat nykyisen ja edellisen suunnitelman eroavaisuuksista”, hän kirjoitti sähköpostitse.

Humallahden sillan oli määrä palvella pyöräilijöitä. Nyt suunnittelua jatketaan niin, että baana kulkisi Humallahden sillan sijaan Paciuksenkatua pitkin. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS

Viestien perusteella kaupunki eli useita vuosia siinä uskossa, että siltahanke on toteuttamiskelpoinen.

Viimeinen naula arkkuun tuli kuitenkin lokakuussa, jolloin valtioneuvoston kanslia antoi asiasta uuden kannanoton.

Lopulliset syyt sillan torppaamiselle on leimattu salaisiksi, sillä asia koskee pääministerin turvallisuutta.

Koska turvallisuushuolia ei saatu ratkaistua, kaupunki päätti samalla kuopata koko siltahankkeen.

Nyt suunnittelua jatketaan niin, että baana kulkisi Humallahden sillan sijaan Paciuksenkatua pitkin.

Rahaa turhan sillan suunnitteluun ehti palaa vuosina 2023–2026 arviolta useampi satatuhatta euroa.

Pelkästään ulkoiselta konsultilta tilattuun suunnittelutyöhön käytettiin Humallahden sillan osalta karkeasti arvioiden noin 252 000 euroa, kertoo liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.

Päälle tulee vielä kaupungin omaan työhön käytetyt työtunnit, joiden määrää ei seurata projektikohtaisesti. Suunnittelussa on Putkosen mukaan ollut mukana useita kaupungin asiantuntijoita ”vaihtelevalla työpanoksella”.