Kenen tahansa, joka pyrkii käymään Putinin kanssa merkityksellisen keskustelun sodan lopettamisesta, on löydettävä jokin keino muuttaa Putinin mieltä.

Näin sanoo tunnettu brittiläinen Venäjä-tutkija Keir Giles.

Presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren puhelu Venäjän presidentille Vladimir Putinille jakaa mielipiteitä Euroopassa, mutta mitä siitä ajattelee tutkija, joka on vuosikausia yrittänyt ymmärtää Putinin suurvalta-ajatuksia?

Giles vaikuttaa epäilevän puhelun hyötyä. Hän ymmärtää, että tavoitteena oli tuoda sodan loppuminen lähemmäs. Tiedossa ei ole kuitenkaan mitään, millä Norja ja Suomi olisivat erityisesti uhanneet tai houkutelleet Putinia rauhaa kohti.

Diplomatiassa ajatellaan, että puhuminen on aina parempi kuin puhumattomuus. Keir Giles kertoo videolla, miksi tämä ei välttämättä toimi Venäjän kanssa:

Keir Giles arvioi tilannetta Ylen haastattelussa. Videon editointi: Pete Dhuy / Yle.

Giles on Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija. Hän on toiminut liikemiehenä, BBC:n toimittajana ja verokonsulttina Venäjällä 1990-luvulla. Hän siirtyi tutkijaksi 2000-luvun alussa, minkä jälkeen hän on kirjoittanut useita teoksia Venäjästä.

Venäjällä puhelu on voinut leimata Euroopan heikoksi

Puhelu on Venäjällä tulkittu Putinin diplomaattiseksi voitoksi.

– Venäjä on voinut esittää asian niin, että heikot eurooppalaiset johtajat pyytävät siltä rauhaa, vaikka Venäjä on täysin valmis jatkamaan sotaa, Giles sanoo.

Tanskan ja Ruotsin pääministerit arvostelivat puhelinsoittoa saman tien.

Stubbin mukaan puhelu oli keskustelunavaus, jossa muun muassa korostettiin Euroopan tukea Ukrainalle ja välitettiin Ukrainan viestejä Putinille.

Jonas Gahr Støre ja Alexander Stubb pöydän ääressä.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja presidentti Alexander Stubb keskustelivat presidentti Putin kanssa puhelimessa 27. lokakuuta. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Giles pitää selvänä, ettei Putin halua lopettaa sotaa.

Tämä näkyy hänen mukaansa siinä, että Yhdysvallat on moneen kertaan esittänyt Venäjälle suotuisia tulitauon ehtoja, joissa Ukraina olisi pakotettu taipumaan. Putin ei ole kuitenkaan tarttunut tarjouksiin, joten hän uskoo Venäjän hyötyvän taistelun jatkamisesta enemmän kuin konfliktin jäädyttämisestä nykyisiin asemiin.

Venäjän armeijan propagandajuliste Pietarissa leveän kadun varrella.
”Kullakin aikakaudella on omat sankarinsa” lukee tienvarsimainoksessa Pietarissa. Kuvassa ovat venäläissotilaat toisen maailmansodan ja Ukrainan sodan ajoilta. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

Putin ei kuuntele talousosaajiaan

Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltain edustajat tapaavat Abu Dhabissa ensi viikolla.

Giles ei kutsu tapaamisia rauhanneuvotteluiksi. Venäjä toistaa hänen mukaansa keskusteluissa tuttuja vaatimuksiaan.

– Venäjä haluaa tuhota Ukrainan, Ukraina haluaa selviytyä. Välissä ei ole keskitietä.

Seitsemän miestä istuu koristeellisessa huoneessa pyöreän pöydän ääressä; pöydällä asiakirjoja ja kukka-asetelma.
Neuvotteluja presidentti Putinin kanssa ovat käyneet Yhdysvaltain erikoislähettiläs Steve Witkoff ja Trumpin vävy Jared Kushner seurueineen. Kuva: Venäjän presidentin hallinto / AOP

Putin ei Gilesin mukaan muuta mieltään, ellei länsi painosta maata kovemmin, niin että taloudelliset tappiot kasvavat tuntuvasti.

– Putin ei kuuntele pankkiireja ja talousasiantuntijoita, jotka sanovat sodan jatkamisen olevan tuhoisaa Venäjän taloudelle. Hän suhtautuu välinpitämättömästi myös valtaviin henkilötappioihin.

Toisaalta Ukraina selviytyy niin kauan kuin Eurooppa ei painosta sitä antautumaan.

– Paras tapa saada sota päättymään on yhä Ukrainan mahdollisimman laaja tukeminen.

Giles muistuttaa, että Ukraina on jo ilmoittanut hyväksyvänsä sen, ettei osaa sen alueista saada takaisin ja vapauteta lähitulevaisuudessa.

Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin alueiden luovutuksen hyväksyminen. Tähän on olemassa malli.

– Esimerkiksi Yhdysvallat ja eräät muut maat eivät tunnustaneet Viroa, Latviaa ja Liettuaa osaksi Neuvostoliittoa kylmän sodan aikana. 45 vuoden kuluttua ne lopulta vapautuivat.

Putin vedättää Trumpia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettunut Ukrainan sodassa Putinin puolelle. Hän on lopettanut Yhdysvaltain suoran tuen Ukrainalle ja viime kuussa hän sopi pakotteiden alaisen venäläisdieselin päästämisestä markkinoille. Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelenskyihin Trump suhtautuu nuivasti.

Putin käyttää Gilesin mukaan tilannetta hyväkseen.

Giles sanoo, että sekä Putinin että Trumpin kanssa toimineet ihmiset ovat tehneet saman johtopäätöksen:

– Putinin mielestä Trump on hölmö idiootti, jota voi käyttää hyväksi ja jota myös käytetään, Giles tulkitsee.

Tämä saattaa olla Gilesin mukaan osaltaan syy siihen, ettei Putin pidä mitään Trumpin tähän mennessä tekemiä tarjouksia riittävinä.

– Hän uskoo voivansa vaatia lisää. Hän voi saada enemmän irti Yhdysvalloista sen nykyisen johdon aikana jatkamalla sotaa ja esittämällä yhä uusia vaatimuksia ilman, että hän antaa mitään vastineeksi.

Yleensä varsin herkkänahkainen Trump ei myöskään huomaa Putinin tai hänen lähipiirinsä suoranaista pilkkaa tai ei välitä siitä.

Ihmisiä kadulla palavan rakennuksen edustalla.
Venäjän ilmahyökkäys tuhosi Lvivin historiallista keskustaa Ukrainassa keväällä 2026. Kuva: Mykola Tys / EPA

Stubbilla voisi olla rooli Georgian kokemuksen takia

Eurooppa ei ole päässyt mukaan neuvottelupöytiin, vaikka puheena on Euroopan mantereen turvallisuus. Yhdysvallat ja Venäjä ovat kerta toisensa jälkeen sivuuttaneet Ukrainan ja Euroopan maat.

Gilesin mukaan Alexander Stubbilla voisi olla rooli neuvotteluissa.

Hän muistuttaa, että Stubb oli mukana edistämässä ratkaisua Georgian sotaan vuonna 2008. Suomi oli tuolloin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJin puheenjohtaja ja Stubb oli ulkoministeri. Venäjän ja Georgian sota kesti viisi päivää.

Sota syttyi, kun kapinallisalueet Etelä-Ossetia ja Abhasia pyrkivät irtautumaan Georgiasta Venäjän tuella. Venäjä sai murskavoiton.

Stubb osallistui tulitaukosopimuksen laatimiseen Ranskan ulkoministerin kanssa ja neuvotteli Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa. Lopullisen sopimuksen neuvotteli EU:n tuolloinen puheenjohtajamaa Ranska.

Georgian ja Ukrainan sodissa on yhtäläisyyksiä, mutta samanlainen lähestymistapa ei välttämättä olisi mahdollinen, Giles arvelee.

Georgian kapina-alueet ovat julistautuneet itsenäisiksi, mutta Venäjän ohella vain muutama muu maa on ne tunnustanut.

Source: Yle · Hannele Muilu

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira