Voisi luulla, että entisessä lentokenttähallissa on luvassa reivit. Niin nuorta on väki kilometrin mittaisena kiemurtelevassa jonossa.
Mutta ei. Nämä nuoret aikuiset taivaltavat Pariisin lähiön messualueen laitaa kuullakseen 75-vuotiaan sosialistin puheen.
On lauantai, ja radikaalivasemmiston presidenttiehdokas Jean-Luc Mélenchon julkaisee vaaliohjelmansa. Paikalle odotetaan 20 000 ihmistä.
Mélenchonin puolue on La France insoumise, alistumaton Ranska. Se kannattaa 32 tunnin työviikkoa ja Ranskan lähtöä Natosta.
Vaalitarroissa lukee ”hinnat alas, palkat ylös”. Ranskan sisäministeriö luokitteli puolueen äskettäin äärivasemmistolaiseksi, vaikka puolue ei itse luokittelua allekirjoitakaan.
Sanaa ”radikaali” puolue käyttää itsekin mielellään.
Mélenchon on gallupien kakkosnimi 18–19 prosentin kannatuksella. Edellä on kansallismielinen oikeistopopulisti Marine Le Pen. Kahden ääripään kakkoskierros näyttää mahdolliselta, mutta vaaleihin on vielä viisi kuukautta.
Olen työskennellyt Pariisissa pian kuukauden. Olen käynyt tutustumassa lukiolakkolaisiin ja bulevardit tukkiviin yli sadantuhannen ihmisen mielenosoituksiin.
Parikymppisiä lähestyessään on voinut jo etukäteen olla lähes varma, että suosikki presidenttikisassa on Mélenchon. Kyselyissä Mélenchonin kannatus ikäluokassa 18–24 on lähellä 50 prosenttia.
Mikä viehättää Ranskan nuoria ikuisuuspoliitikossa, joka on ylittänyt 15 vuodella itse kannattamansa eläkeiän?
Mélenchonin suuren vaalitapahtuman kävijät ottivat toisistaan kuvia tapahtumapaikan edustalla Le Bourget’ssa Pariisin koillispuolella. Kuva: Nikolai Jakobsen
Coriolan Gout taivalsi kohti tapahtumapaikkaa osana kilometrin pitkää jonoa. Kuva: Nikolai Jakobsen
Kysytään mieheltä, joka tarpoo kohti portteja pinkeissä kengissä.
Coriolan Gout, 26, työskentelee vuokrasääntelyä ohjaavassa virastossa ja haluaa nähdä suosikkinsa omin silmin.
”Hänellä on ymmärrystä ja hellyyttä koko nuorison kirjoa kohtaan”, Gout sanoo.
Mélenchonin avainkäsite on Nouvelle France, uusi Ranska. Sillä hän tarkoittaa uuden sukupolven Ranskaa, jossa kaikenväriset voivat tuntea olevansa kotonaan.
Gout nostaa esille Mélenchonin ehdottaman ”itsenäistymistuen”. Se täydentäisi opiskelijan tuloja 1 200 euroon asti riippumatta vanhempien tuloista.
Mélenchon rahoittaisi sen esimerkiksi verottamalla 100-prosenttisesti perintöjen 12 miljoonaa euroa ylittäviä osia. Ranskassa ei ole kaikille samansuuruista opintotukea, kuten Suomessa.
Vain etunimensä antaneet Nina-Yasmine ja Marie uskoivat, että juuri Mélenchon voi voittaa oikeistopopulisti Marine Le Penin, vaikka yleinen arvio on, että Le Pen olisi toisella kierroksella vahvoilla Mélenchonia vastaan. Kuva: Nikolai Jakobsen
Pari viikkoa sitten Le Penin kampanja-avauksessa Ranskan lippuja näkyi joka kourassa. Tämä kaupunkilaisvasemmiston iltama ei jää trikolorin heiluttelussa kakkoseksi.
Mélenchonin kannattajat ottavat kansalliset symbolit takaisin, koska he edustavat koko Ranskan kansaa, selittää asfaltilla istuva Nina-Yasmine.
Hän, kuten moni tänään, antaa vain etunimensä, vaikka suostuu kuviin. Hän on filosofian tohtoriopiskelija eikä halua, että hänet tutkijana yhdistetään poliitikkoon.
Hän luettelee Mélenchonin ideoita: ekologisen suunnittelun politiikka, minimipalkan tuntuva nosto, teollisuuden kotiuttaminen Ranskaan, 60 vuoden eläkeikä...
Kuulostaa kalliilta.
Nina-Yasminen mielestä talouskurista puhuvat ehdokkaat tekevät sen virheen, että he ajattelevat valtiontaloutta kuin ”perheenisän kukkaroa”. Hän uskoo, että Mélenchonin toimet lisäävät kysyntää ja panevat talouteen vauhtia.
Muotitalon vaatearkistossa työskentelevä Mathilde Petit oli virkannut itselleen kilpikonnan, joka on yksi kampanjan symboleista. Petit’n mukaan eläin viittaa lastensatuun, jossa hitaasti mutta varmasti etenevä kilpikonna voittaa lopulta yli-itsevarman jäniksen. Kuva: Nikolai Jakobsen
15-vuotias Giulia Ventura ja 17-vuotias Lila Mounim varasivat paikat aivan eturivistä. Mounimille tärkeää on, että Mélenchonin politiikka edustaisi perusteellista suunnanmuutosta (une politique de rupture) verrattuna nykyiseen Emmanuel Macronin hallintoon. Kuva: Nikolai Jakobsen
Sisällä hallissa on bileet. Räppi soi, ja tuoleilla seistään. Taputuksin rytmitetyissä huudoissa julistaudutaan antifasisteiksi ja samaistutaan Gazan lapsiin. Myös ”taxez les riches” eli ”verottakaa rikkaita” humahtaa voimalla ympäri hallin.
Opiskelija Amaïs selittää kiltisti Mélenchonin nuorisosuosiota, vaikka se tuolilla seisten kumartumista vaatiikin. Hän ottaa esiin, että Mélenchon on muuttunut sallivammaksi suhteessa islamin symboleihin, kuten huivin käyttöön.
”Hän on osannut kehittyä aikansa mukana”, Amaïs anoo.
Tärkeää on myös Mélenchonin tapa puhua, tai huutaa.
”Moni valittaa, että hän huutaa ja repii. Mutta se on jotain, mihin nuoret samaistuvat. Hän on vihainen meidän kanssamme.”
Ranskan nuoret kokevat, että lupaus ahkeran opiskelun takaamasta hyvästä elämästä on petetty, Amaïs selittää.
Mélenchon lupaa poistaa lukiolaisten kavahtaman Parcoursup-järjestelmän, jolla haetaan korkeakouluihin. Osin automatisoitu järjestelmä myöntää ylioppilaille korkeakoulupaikkoja koulumenestyksen ja muiden tekijöiden perusteella. Valinnat on koettu sattumanvaraisiksi.
Monille Mélenchonin äänestäjistä on myös tärkeää, että hän kutsuu Israelin toimia Gazassa kansanmurhaksi.
Ukrainasta täällä ei puhu kukaan, ellei siitä kysy.
Kun Amaïsilta kysyy, hän kertoo ranskalaisten väsymisestä vuosia kestäneen sodan tukemiseen. Sitten tulee yllättävä lisäys.
”Ukrainalaisilla on Euroopassa tietty maine... Lyhyesti sanottuna Ukrainassa on valitettavasti paljon natseja. Se vaikuttaa... Vaikka emme tietenkään kannata, että Venäjä valtaa alueita Ukrainassa.”
Ukrainan natseista puhuminen on osa Venäjän propagandaa. Ranska on yksi Venäjän informaatiovaikuttamisen pääkohteista.
18-vuotias Joshua Péan oli pukeutunut Mélenchonin nimeä ja vaalivuotta kantavaan jalkapallopaitaan. Péanin mukaan Rennesin Sciences Po -yliopistossa, jossa hän opiskelee, Mélenchon on ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. Kuva: Nikolai Jakobsen
Abdel-Aziz, Thibault ja Lukas halusivat tulla paikan päälle kuulemaan, mitä Mélenchonin ohjelma pitää sisällään. Abdel-Aziz kertoi seuranneensa jo Mélenchonin edellistä presidenttikampanjaa. Kuva: Nikolai Jakobsen
Nuorten itsenäistyminen vanhemmistaan. Gaza. Korkeakoulupaikat. Rasismi. Poliisin otteet.
Vaikuttaa, että Mélenchon on osannut laittaa lusikkansa niihin nuoria aikuisia kiinnostaviin aiheisiin, joista muut ehdokkaat eivät puhu.
Listaan pitää tehdä vielä yksi lisäys: ympäristö. Se on tavallaan itsestäänselvää. Mitä nuorempi on, sitä kauemmin ääri-ilmaston kanssa joutuu elämään.
Sen ottavat esiin Pariisin lähiöstä paikalle lähtenyt kolmikko Thibault, Lukas ja Abdel-Aziz.
”Hänen ohjelmansa on ainut, joka on ekologinen ja antirasistinen”, Thibault sanoo.
Ympäristön mainitsee myös Sciences Po -huippuyliopistossa opiskeleva 18-vuotias Joshua Péan.
”Minulle se on ykkösaihe, ja myös ykköshuoleni tulevaisuudessa”, Péan sanoo.
Jean-Luc Mélenchon puhui tapahtumassa yli tunnin. Isoja teemoja olivat puhdas ympäristö, Gazan tukeminen, Venäjän kanssa sopiminen, minimipalkan nosto ja vielä nykyistäkin vahvemmin julkisin varoin maksettu terveydenhoito. Kuva: Nikolai Jakobsen
Lopulta päätähti kiipeää lavalle. Liikkeissä on yhä räjähtävyys tallella. Kädet iskevät ylhäältä alas, kun jotain pitää painottaa. Lauserakenteet polveilevat, kuten paljon lukeneella ranskalaisella kuuluukin.
Mélenchon nostattaa tunnelmaa hekumoimalla Unkarin Orbánin ja Brasilian Bolsonaron tappioilla. Seuraava äärioikeiston päänahka kuuluu meille, kuuluu viesti.
Hän pyytää hiljaista hetkeä Trappesin rasistisen ampumaiskun uhreille. Lokakuun lopulla 39-vuotias mies ampui autostaan kuoliaaksi yhden miehen ja haavoitti seitsemää Pariisin länsipuolella. Ampuja sanoi halunneensa kostaa muslimeille ja afrikkalaisen näköisille syksyn mellakoiden tuhoja.
Hiljaisen hetken jälkeen Mélenchon huutaa taas.
”Meidän pitää muuttaa aivan kaikki!” hän tiivistää.
Yli tunnin ohjelmapuhe on kokoelma hänen suosikkiteemojaan. Yllättävän pitkään hän puhuu ruuasta, joka on tuotettu ilman hyönteismyrkkyjä.
Ydinvoimaa hän ei halua lisää, vaikka se vähäpäästöistä olisikin.
”Se on vaarallista, se on kallista!”
Suomalaisittain kiinnostaa, mitä hän sanoo Ukrainasta.
Le Pen on luvannut lopettaa Ukraina-tuen, eikä Mélenchon vaikuta sen vakaammalta Ukrainan kumppanilta. Hän esimerkiksi ehdottaa, että Itä-Ukrainan Donbasin alueen asukkaat saisivat valita, haluavatko he kuulua Venäjään vai Ukrainaan.
Jälkeenpäin hänen edustajansa joutuvat selittämään lausuntoa ja täsmentämään, että Mélenchon ei kannata Ukrainan pakottamista alueluovutuksiin.
Nuorelle yleisölleen Mélenchon julistaa messuhallissa, että Ukrainan sota ei ole ”videopeli” eikä asialla pidä ”leikkiä”. Hän varoittaa tilanteesta, jossa Ranskasta tulisi sodan osapuoli ydinasevalta Venäjää vastaan.
”Yksi ainut isku, ja Ranskaa ei enää ole!” hän huutaa.
Mietin kaikkia niitä nuoria, jotka ovat juuri kehuneet Mélenchonin tuovan toivoa.
”Meillä ei ole mitään tekemistä Natossa eikä Amerikan sodissa!” hän huutaa vielä perään.
Suosionosoitukset ovat suuret.
Mélenchonin takana lavalla istui hänen alistumaton Ranska -puolueensa vaaleilla valittuja edustajia. Kuva: Nikolai Jakobsen
Source: Helsingin Sanomat · Petja Pelli HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira