HS-haastattelu | Trumpia höykytetään pian, ennustaa Amerikan historian professori HS:lle

Miten pitkälle Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump menee tällä kertaa, jos hänen puolueensa häviää välivaalit, joissa kongressiin valitaan koko edustajainhuone ja noin kolmannes senaatista?

Vastauksia saamme keskiviikkoaamuna Suomen aikaa, mutta Princetonin eliittiyliopiston Amerikan historian professorilla Sean Wilentzillä on jo nyt selkeä kanta.

”Ajat muuttuvat”, hän sanoo siteeraten toista intohimonsa kohdetta eli Bob Dylania HS:n videohaastattelussa.

”Yleinen mielipide Trumpista on muuttunut merkittävästi. Nyt hän on erittäin haavoittuvainen.”

Amerikan historian professori Sean Wilentz opettaa Princetonin yliopistossa. Kuva: Princetonin yliopisto

Professori viittaa mielipidetiedusteluihin, joiden mukaan demokraatit voittavat ainakin kongressin edustajainhuoneen ja mahdollisesti myös senaatin.

”Trump on tuntunut lähes voittamattomalta. Jos nyt tulee kunnolla takkiin, moni asia muuttuu.”

Vai muuttuuko? Presidentin valtaoikeuksia tutkinut Jeffrey Toobin kirjoitti äskettäin The New York Timesissa, että edes ”sininen aalto” eli demokraattien murskavoitto ei pysäytä Trumpia.

Presidentin puolueelle tulee välivaaleissa melkein aina tappio. Mutta myös tappion jälkeen presidentti voi ohjata hallintoa asetuksillaan. Lisäksi nykyinen korkein oikeus antaa Trumpille entistä enemmän liikkumavaraa.

”Jeffrey [Toobin] on osittain oikeassa”, Wilentz myöntää.

Korkein oikeus on siirtänyt kongressin valtaa presidentille, mutta niin sanottu power of the purse eli määrärahavalta on yhä kongressilla, hän lisää.

”Lisäksi alemmat oikeusasteet ovat olleet valppaina ja presidentin sylikoirakongressi voi muuttua itsenäiseksi ja asettaa presidentin ja hänen hallintonsa jäseniä virkasyytteisiin. Demokraateilla ei ole ollut kahteen vuoteen mitään valtaa. Kohta puolueen valta voi kasvaa.”

Trump on ”maamme historian huonoin presidentti”, Wilentz sanoo.

”Korruptiota on ollut ennenkin, mutta nyt kyseessä on kleptokratia, jossa hallintokoneisto on valjastettu ohjaamaan julkiset varat presidentille ja hänen lähipiirilleen.”

Trump sanoi äskettäin: ”Me tienaamme ällistyttäviä omaisuuksia. Satoja ja satoja miljardeja ja triljoonia.”

”Hän puhuu itsestään”, professori korostaa.

Trump on ryhtynyt myös professorin ydinosaamisen eli Amerikan historian tulkiksi.

Hän haluaa mullistaa kansallismuseot, koska esimerkiksi Amerikkalaisen historian museo on Trumpin mielestä liian kriittinen.

Oman historiakäsityksensä Trump toi esiin koristelemalla Valkoisen talon käytävän ”Presidential Walk of Fame” -kultaplakaateilla, joihin hän ideoi tekstit jokaisesta presidentistä.

Plakaateissa Joe Biden on ”ylivoimaisesti huonoin presidentti Amerikan historiassa” ja Trump ylistää itseään muun muassa siitä, että hän rakennuttaa Valkoisen talon itäsiiven tilalle ”mahtavaa Trumpin presidentillistä juhlasalia 225 vuoden odotuksen jälkeen”.

Wilentz auttoi kesällä The New York Timesia faktantarkistuksessa jokaisen presidentin tekstin osalta. Virheiden ja epätarkkuuksien listasta tuli pitkä.

HS:lle hän antaa myös esteettisen arvion:

”Trump kirjoittaa tavalla, joka saa Saddam Husseinin vaikuttamaan [valistuksen ajan ranskalaisfilosofi] Voltairelta.”

Donald Trumpin huumoria: Valkoisen talon uusi The Presidential Hall of Fame esittelee muut presidentit kuvalla, mutta Joe Bidenin kuvan tilalla on ”Auto Pen” eli automaattinen allekirjoituskynä. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters

Mitä Suomen kaltaisen Nato-maan tulee tehdä, kun liittolainen on tässä tilanteessa?

”Pitäkää pintanne. Eurooppa on hyvin vahva silloin, kun se on yhtenäinen. Vladimir Putin tietää tämän, ja siksi hän tekee paljon työtä Euroopan hajottamiseksi.”

Professori väittää, että monet amerikkalaisetkin katsovat nyt Eurooppaan – ja Kanadaan – etsiessään johtajuutta.

Eikö se koske korkeintaan itä- ja länsirannikon liberaaleja? Maan keskiosissa Trump taitaa olla yhä vahvoilla.

”Tämäkin on muuttumassa. Tällä menolla Trump-mielinen Ohio ja ehkä jopa Texas voivat jossain vaiheessa siirtyä demokraateille”, hän ennakoi.

Trump voi yrittää kääntää vaalit vielä äänestämisen jälkeen, kuten hän teki hävittyään vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Ainakin osa kaduille komennetuista kansalliskaartilaisista sekä ICE-agenteista saattaisi totella häntä.

”Trump on vaurioittanut oikeuslaitostamme, mutta kansakunta on nyt valmiimpi kuin tammikuussa 2021, jolloin Trump usutti kannattajansa kongressirakennukselle”, Wilentz uskoo.

Tammikuussa 2021 mielenosoittajat tunkeutuivat kongressiin, joka pystyi kuitenkin vahvistamaan Bidenin voiton. Neljä vuotta myöhemmin Trump voitti vaalit.

”Kansalla on yhä valtaa. Trumpin ICE-agentit perääntyivät Minneapolisista, kun massat osoittivat mieltään rauhanomaisesti.”

Wilentzin pääteoksiin kuuluu yli tuhatsivuinen The Rise of American Democracy. Heti kirjansa alussa hän muistuttaa, että Yhdysvaltain perustajat eivät visioineet maasta nykykatsannossa kovinkaan demokraattista.

Kun amerikkalainen versio demokratiasta lopulta kehittyi, se johtui myös sattumista ja kansalaisyhteiskunnan paineesta. Ja tähän tavallisten ihmisten ja varsin itsenäisten osavaltioiden voimaan Wilentz uskoo edelleen.

”Poliittiset konfliktit eivät lopu koskaan, ja demokratian voima on siinä, että se sallii ja kontrolloi konflikteja.”

Hän ei usko maansa hajoavan, vaikka historioitsija Timothy Snyder sanoi viime vuonna HS:lle, että tätä menoa esimerkiksi Kalifornialla ei ole mitään syytä maksaa veroja keskushallinnolle.

”Timothy on erinomainen soittamaan varhaisia herätyskelloja, ja hereillä meidän on oltava, jotta demokratiamme säilyy”, Wilentz pohtii.

”Mutta osavaltioillamme on yhä niin paljon itsenäisyyttä, että ne voivat kontrolloida omaa kohtaloaan paremmin osana Yhdysvaltoja kuin irrallaan siitä.”

Wilentz tuntee puolueiden kehityksen 1700-luvulta alkaen. Siksi hänen sanoillaan on painoarvoa, kun hän väittää, että ”republikaanista puoluetta ei enää ole olemassa”.

”On vain Trumpin Maga-liike. Jos republikaanit haluavat tehdä paluun Trumpin jälkeen, heillä on valtavasti tehtävää.”

Professorilla on ohje myös demokraattiselle puolueelle.

”Jos he saavat kongressin, pahantekijät tulee saattaa vastuuseen. Muuten tästä viruksesta ei päästä.”

Samalla tarvitaan suunnitelma, joka kokoaa yhteen Trumpiin pettyneet.

”Siihen eivät riitä vain transseksuaalien oikeuksien ja DEI-ideologian [monimuotoisuuden, tasavertaisuuden ja osallistavuuden] korostaminen”, professori arvioi.

Wilentz nousee hetkeksi työhuoneensa tuolilta, jolloin näen takaseinällä yhteiskuvan hänestä ja presidentti Bill Clintonista.

Kaikessa pitänee ottaa huomioon, että hän on clintonlainen demokraatti?

”Se on myytti”, professori vähättelee.

”En ole Clintonin lähipiirissä, vaikka todistin vuonna 1998, että Clintonin saama virkasyyte oli perustuslain vastainen. Ja toki kannatin Hillary Clintonia presidentiksi vuonna 2016, kun vastaehdokkaana oli Trump.”

Seinällä on myös Bob Dylanin signeeraama valokuva ja Dylanin Wilentzille antama maalaus.

Ja tästä pääsemmekin professorin toiseen lempiaiheeseen.

Sean Wilentzin kirjoja: The Rise of American Democracy, The Age of Reagan ja Bob Dylan in America.

Wilentzin esseekokoelma Bob Dylan in America taustoitti lauluntekijän juuria Yhdysvaltain kulttuurihistoriassa Popular Front -liikkeestä beat-kirjallisuuteen.

Uusi kirja Through the Open Window on jatke samaa nimeä kantavan Dylan-boksin esseelle. Boksi kattaa Dylanin varhaisvuodet 15-vuotiaana tehdystä rock-tallenteesta läpimurtoon folk-laulajana.

”Dylanin tekstit kytkeytyvät syvälle Amerikan historiaan ja kansalliseen alitajuntaamme”, professori ylistää.

Wilentz näki Dylanin ensimmäistä kertaa varhaisteininä New Yorkin Philharmonic Hallissa vuonna 1964.

”Hän oli karismaattinen johtajahahmo, joka sittemmin coolisti kieltäytyi johtajuudesta.”

”Don’t follow leaders”, älä seuraa johtajia, Dylan lauloi eräässä klassikossaan.

”Se ei ole vain nostalgiaa. Sama henki näkyi äskettäin, kun autoritääriset johtajat kärsivät tappion Unkarin ja Serbian vaaleissa”, professori muistuttaa.

Pian näemme, näkyykö sama henki myös Yhdysvaltain välivaaleissa.