HS-analyysi | Vantaa saisi talven nappia painamalla, mutta juuri nyt se olisi tahditonta

Pääkaupunkiseudun hiihtäjät ovat päässeet silloin tällöin laduille jo isänpäivänä. Vantaan Hakunilassa ja Espoon Oittaalla hiihdettiin marraskuun alkupuolella viimeksi vuonna 2024.

Nyt isien on turha haaveilla sivakoimisesta Espoossa, Helsingissä tai edes mystisen lumikoneen hankkineen Vantaan Hakunilan laduilla.

Syynä on lauha syksy. Kun lämmintä on öisinkin useita asteita, lunta ei voi tehdä lumitykeillä. Taivaalta sataa lumen sijaan vettä.

Lämpimässä säässä lunta ei myöskään kannata levittää baanoille, vaikka sitä olisi varastossa. Lumi sulaisi nopeasti, ja sen säilöminen kesän ylitse olisi ollut turhaa.

Suomalaisten kansanterveys tai huippuhiihtäjien menestys ei tietenkään tarvitse isänpäivänä avautuvia hiihtolatuja, vaikka nykyisin niiden tekeminen on mahdollista.

Lämpiminä talvina Etelä-Suomi ja rannikot voivat jäädä lähes kokonaan ilman luonnonlunta, ja tämän taklaamiseksi Helsingin, Espoon ja Vantaan liikuntatoimet ovat rakentaneet itselleen maailmanluokan lumetussysteemit.

Niin sanotut ensilumen ladut ovat tulleet tämän kehitystyön mukavana sivutuotteena. Laduntekijät voivat uhmata lämpimää säätä ja tarjota ihmisille elämyksiä.

Sää on niin leuto, että lumen tuottaminen söisi valtavasti energiaa.

Paloheinässä pelattiin maaliskuun 15. päivä golfia ja hiihdettiin. Kuva: Sami Kero / HS

Kullakin kaupungilla on lumen ja latujen tekoon oma strategiansa.

Espoo satsasi ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla lumen varastointiin. Espoon liikuntatoimi on säilönyt Oittaalla eristepeitteiden alla lunta viime talvesta vähintään kilometrin ladun tarpeisiin.

Oittaan hiihtorata on asfaltoitu, jotta säilölumen hyödyntäminen on tehokasta. Nyt Espoo säästää lumensa kuitenkin viileämpiin keleihin. Latu aukeaa kenties kahden viikon päästä.

Vantaa hankki puolestaan pari vuotta sitten 800 000 euroa maksaneen italialaisen ”lumitehtaan”, jonka mainostettiin tuovan talven Hakunilaan nappia painamalla. Vantaa on profiloitunut Suomen cupin kisojen ja SM-hiihtojen järjestäjänä. Ihmekoneellaan kaupunki on halunnut varmistaa, että Hakunilassa riittää lunta laduille surkeanakin talvena.

Nyt lumitehdas ei ole kuitenkaan käynnissä. Sää on niin leuto, että lumen tekeminen söisi tuhottomasti energiaa ja olisi tehotonta. Lisäksi väkeään irtisanovassa kaupungissa rahan käyttäminen juuri nyt lumen tykittämiseen olisi tahditon temppu.

Helsingissä hiihtäjien odotus on pisin, sillä Paloheinässä ei ole lumensäilöntään tarvittavia varusteita. Lisäksi stadilaisten lumitykit tarvitsevat Oittaata napakamman pakkasen, koska raaka-aineena on järviveden sijaan vesijohtovesi.

Vastineeksi Helsinki tykittää metsään rakennetusta systeemistään vielä lopputalvestakin lunta, kun muualla kanuunat ovat jo varastossa.

Suomalaisetkin huippuhiihtäjät ovat kauhistelleet tänäkin syksynä alppijäätiköiden sulamista.

Syksyn korkeanpaikan leireille on pitänyt pakata hiihtovälineiden lisäksi rullasukset. Hiihtäjien tutut jäätiköt ovat sulaneet yhä pienemmiksi tai kadonneet kokonaan.

Samoin käy suomalaiselle talvelle ilmastonmuutoksen kourissa. Se vetäytyy alppijäätiköiden tavoin yhä kauemmaksi, ja kunnon pakkasjaksot lyhenevät.

Edessä voi olla niin lauhoja talvia, että lumen tykittäminen kesän yli säilöttäväksi on hankalaa.

Viimeistään silloin hiihtoväen pitää hyväksyä tosiasiat. Hiihtäminen on luonnon armoilla oleva ulkoilmalaji.

Lue lisää: Suomen maajoukkue historiallisella leirillä Espoossa: ”Yllättävänkin hyvät treeni­maastot”

Lue lisää: Professori: Alppijäätiköt voivat kadota kokonaan tällä vuosisadalla

Lue lisää: Espoon jättikokoisesta lumikasasta suli neljännes

Lue lisää: Sinisten pitovoiteiden päivät käyvät vähiin – samalla katosi voitelutaito

Lue lisää: Jättimäinen monsteri mullistaa hiihdon: Vantaalle tulee talvi nappia painamalla

Vantaa hankki kaksi vuotta sitten Hakunilaan Suomen ensimmäisen lumitehtaan. Kuva: Ivan Bessedin