HS-analyysi | Tapiolan Honka on malli­oppilas

Mikäli kotimainen koripallo kiinnostaisi jalkapallon saati jääkiekon lailla, Tapiolan Honka olisi valtava valtakunnallinen puheenaihe.

Espoolaisseura on aloittanut miesten Korisliigassa täydellisesti: viisi ottelua ja yhtä monta voittoa. Joukkue on ehtinyt kaatamaan muun muassa viime kauden finalistit Kataja Basketin ja Salon Vilppaan, joka on häikäissyt eurokentillä asti syksyllä.

Äkkimenestystä näkee urheilussa silloin tällöin, ja se voi jatkua pitkäänkin. Syitä on yhtä monta kuin esimerkkejä.

Honka onkin upea siinä, kuinka syvälle sen kehityksen juuret ulottuvat. Se pärjää niin sanotusti oikein.

Jos katsoo joukkueurheilun oppikirjaa, Hongan nousun huipulle ei kuitenkaan pitäisi yllättää.

Huippuosaamista on löytynyt parketilta, sen laidalta sekä kulmahuoneesta.

Aapo Heinosen Honka pelaa viihdyttävää ja nykyaikaista koripalloa. Joukkue heittää rutkasti kolmosia ja tekee eniten pisteitä Korisliigassa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Honkahalli toimii menestyksen mekkana.

Tapiolan Hongan oma koripalloareena nousi Tapiolan urheilupuistoon vuonna 2011.

Honkalaiset sijoittajat, korkeat kausimaksut, 650 000 euron tuki opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Espoon kaupungin lainantakaus mahdollistivat sen, ettei enää tarvinnut pyörittää 30 eri koulun vuororulettia.

Seuran juniorit saavat mennä kolmen täyden koripallokentän halliin heittelemään aina, kun parketilla ei ole harjoituksia. Vahtimestari ei tule utelemaan, millä asialla nuoret heittelevät palloa tai nostelevat painoja.

Kahviossa ja käytävillä näkee päivittäin entisiä, nykyisiä ja tulevia ammattilaispelaajia. Urheilupäättäjien lempikäsite urheilijan polku on kristallinkirkas Hongassa, koska aikuisten ja junioreiden toiminta on pysynyt hyvin yhdessä.

Harvan junioriseuran toiminnanjohtajana on tosin nähty maailmanlaajuisen teknologiayrityksen uranuurtajaa (Mika Numminen) tai puheenjohtajaa siitä yhtiökokouksesta, jossa Nokia myytiin Microsoftille (Manne Airaksinen).

Honka ei ole saavuttanut yhtään miesten SM-mitalia hallinsa aikana. Edellinen on vuodelta 2008, jolloin Petteri Koponen johdatti joukkueen kultaan. Kuva: Vesa Moilanen / IS

Jotta katsojat mahtuvat, on pelattava naapurissa Tapiolan liikuntahallissa. Honka oli alkusarjan katsojakeskiarvolla 1 081 koko liigan neljäs viime kaudella. Esimerkiksi Helsinki Seagulls jäi taakse. Kuva: Kimmo Penttinen

Miesten Korisliigan korikuninkaat ovat järjestään ulkomaalaisia. Edellinen suomalaissyntyinen runkosarjan pisteykkönen on Tapio Sten kaudelta 1979–80.

Tämän kauden tilastot näyttävät, että 15 parhaasta pistemiehestä 13 on ulkomaalaisia. Tapiolan Hongan kasvatit Alvar Peltoniemi ja Riku Korhonen löytyvät sijoilta neljä ja kuusi.

Peltoniemi, 25, tekee Hongalle 22,2 pistettä per peli. Korhonen, 22, siirtyi Lahti Basketballiin täksi kaudeksi ja nakuttaa 20,3 pistettä ottelua kohden.

On todennäköistä, että kyseinen kaksikko kiinnostaa monessa Korisliigaa kovemmassa ammattilaissarjassa.

Jos katsoo joukkueurheilun oppikirjaa, Hongan nousun huipulle ei kuitenkaan pitäisi yllättää.

Tällä vuosituhannella syntyneitä honkalaisia löytyy kuudesta yhteensä 12 joukkueesta Korisliigassa. Esimerkiksi Sebastian Lindberg juhli merkittävässä roolissa SM-kultaa Vilppaassa edelliskauden päätteeksi.

Sekä edellä mainittu kolmikko että muutkin Korisliigassa pelaavat nuoret honkalaiset ovat saaneet koripallo-oppejaan Aapo Heinoselta, joka nostettiin juniorivalmentajasta miesten edustusjoukkueen pääkäskijäksi kaudella 2018–19.

Honka oli pudonnut Espoo Unitedin konkurssin jälkeen kolmostasolle, ja oli kätevää, että silloinen A-poikien vastuuvalmentaja pyörittäisi koko palettia.

Heinosen Honka on noussut pelaamalla liigaan. Kabinettipäätöksiä ei ole tarvittu.

Divarivuodet koulivat monista lahjakkuuksista käyttökelpoisia liigapelaajia. Perusrungosta ovat jäljellä enää Peltoniemi, Lauri Kallio ja HBA:sta aikanaan saapunut Iiro Tuomi.

Kymmenen vuoden takaiset nuorten maajoukkuepelaajat Tomas Pihlajamäki ja Jaakko Juusela ovat palanneet kotiin, ja Alvan Laavainen sekä Veeti Ulander tuovat uutta verta tuttuun koppiin.

Takapelaaja Lauri Kallio ajaa vahvasti korille. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Sentteri Iiro Tuomi on erinomainen hakemaan asemaa ja viimeistelemään erikoisista asennoista. Kuva: Kimmo Taskinen HS

Heinonen sanoi talvella, että Hongassa kehittyy, koska siellä uskalletaan epäonnistua ja koska jokainen saa pelata vahvuuksillaan ja siten korkealla itseluottamuksella.

Kun asiasta kysyi muutamalta Korisliigan pelaajalta, he mainitsivat samoja asioita Hongan hyveiksi.

Kevennyksenä voisi kysyä, saiko Suomen kovin kansainvälinen urheiluvalmentaja Tuomas Iisalokin kultaisen kosketuksen Hongasta.

Iisalo pelasi ja valmensi Hongan miehissä 2010-luvun alussa. Hän luotsasi seuran B-poikia vuonna 2016, kun hänet haluttiin Saksan pääsarjan Crailsheim Merlinsin päävalmentajaksi.

Loppu on niin upeaa historiaa, että kultainen kevät ampuisi Heinosen varmuudella kuumaksi nimeksi eurooppalaiseen valmentajamarkkinaan.

Siihen on kaikki mahdollisuudet.

Kipinä Basket–Tapiolan Honka keskiviikkona kello 18.30.