HS-analyysi | SM-liigan uudistuksessa on ongelma, josta harva haluaa julkisesti puhua

Urheilun oikeusturvalautakunta palautti suomalaista jääkiekkoväkeä maan pinnalle elokuussa, kun se hylkäsi Imatran Ketterän valituksen SM-liigan lisenssiprosessista.

Oikeusturvalautakunnan 54 sivua pitkä ratkaisu paljastaa sen, että Mestiksen kärkiseuroihin kuuluneen Ketterän liigahaaveissa ei ollut realismin häivääkään.

Keskimääräinen ufohavainto on uskottavampi kuin oli Ketterän lisenssianomus siltä osin, kun se lautakunnan päätöksessä tuli esille.

Lausunnoissa olevien kohtien perusteella tuli selväksi, ettei Ketterällä ollut mitään realistista käsitystä siitä, mitä SM-liigassa pelaaminen olisi vaatinut. Tai edes siitä, mitä tarkoittaa uskottavan yritystoiminnan pyörittäminen.

Se antaa osviittaa siitä, mitä B-liigasta on tulossa.

Useampi sisäpiiriläinen on viime viikkojen ja kuukausien aikana varoitellut siitä, että B-liigasta voi tulla täydellinen pommi.

Pahimmillaan uudesta sarjasta, jolla ei ole vielä virallista nimeä, voi tulla häpeäpilkku, joka pilaa koko liigayhteisön maineen.

Tämänhetkisessä Mestiksessä pelaa jo nyt seuroja, joilla on taloudellisia ongelmia.

Verottaja haki jo RoKia konkurssiin, koska yhtiö oli jättänyt maksamatta ennakonpidätyksiä, sairausvakuutusmaksuja ja tilittämättä arvonlisäveroja. Summa oli vaivaiset 64 000 euroa.

RoKi sai kerättyä rahat ja maksettua verovelkansa, mutta etenkin arvonlisäverojen tilittämättä jättäminen ei anna kovin ammattimaista kuvaa seuran toiminnasta.

Samoihin aikoihin toinen Mestis-seura KeuPa julkaisi hätähuudon, jonka mukaan se tarvitsisi 300 000 euroa lisää rahaa selvitäkseen käynnissä olevasta kaudesta.

Ja nyt puhutaan vanhanmallisesta Mestiksestä.

SM-liiga hehkutti taannoin yleisömäärien olevan nousussa, mutta ainakin yksi seurapomo totesi, ettei nousua ole riittävästi kulujen nousuun nähden.

Kun uusi kakkossarja, kutsutaan sitä nyt B-liigaksi, alkaa ensi syksynä, sen oletetaan olevan ammattilaissarja.

Joidenkin näkemysten mukaan esimerkiksi HIFK pystyisi B-liigaan pudotessaan pyörittämään taloudellisesti erittäin kannattavaa liiketoimintaa.

Kaikkien pelaajien sopimukset purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin merkittävästi halvempi joukkue. Tulopuolella tv-rahat romahtaisivat ja lipun hintoja pitäisi laskea, mutta silti viivan alle jäisi enemmän rahaa – etenkin kun HIFK pyörittää kotihallinsa ravintolatoimintaa.

Kaikilla muilla liigaseuroilla tilanne ei ole yhtä ruusuinen.

Liigasta uuteen sarjaan putoava seura lähtee sarjatasoa alemmaksi todennäköisesti isot velat niskassaan.

SM-liiga hehkutti taannoin yleisömäärien olevan nousussa, mutta ainakin yksi seurapomo totesi, ettei nousua ole riittävästi kulujen nousuun nähden.

Liigasta putoava saa halutessaan luopua liigaosakkeesta ja saa siitä 2,2 miljoonan euron korvauksen, jota kutsutaan sateenvarjorahaksi.

Mutta samaan aikaan liigassa on seuroja, jotka ovat asettaneet osakkeensa tasearvoksi esimerkiksi 1,8 miljoonaa euroa ja käyttäneet osaketta tai liigan tv-tuloja esimerkiksi vuokravakuutena tai lainojen vakuutena.

Jos seura ottaa 2,2 miljoonaa ja käyttää ne toimintansa sopeutukseen tai esimerkiksi joukkueeseen, jolla tavoitellaan pikanousua takaisin liigaan, täytyy osakeyhtiön löytää uudet vakuudet.

Ja koska tulevana keväänä liigasta putoaa kolme joukkuetta ja jatkossa tilalle nousee vain yksi, se tarkoittaa, että yksi tulevana keväänä putoavista joukkueista pelaa uudessa kakkossarjassa vähintään kolme vuotta.

Ja sateenvarjorahan voi saada vain kerran. Jos joukkue putoaa liigasta keväällä 2027, ottaa 2,2 miljoonaa itselleen ja nousee vuotta myöhemmin takaisin liigaan, se ei nykyjärjestelmän mukaan saa 2,2 miljoonan sateenvarjorahaa uudestaan, mikäli se putoaa taas 2029 takaisin B-liigaan.

Ellei seura ole siinä välissä, samalla kun on noussut takaisin liigaan, maksanut uudestaan 2,2 miljoonaa SM-liigan osakkuudesta.

Yhden seurapomon arvion mukaan raha on käytetty ennen kuin päästään edes pelaajapalkkioihin.

Uudessa kymmenen joukkueen kakkossarjassaon siis ensi syksynä kolme liigasta pudonnutta joukkuetta ja seitsemän nykyisen Mestiksen joukkuetta.

Jos KeuPa pystyy pelaamaan kauden loppuun, nykyisestä yhdeksästä seurasta vain kaksi jää uuden liigan ulkopuolelle, uuteen kolmossarjaan.

Näistä seitsemästä yksikään ei ole täysammattilaisjoukkue. Parhaimmat resurssit on Joensuun Kiekko-Pojilla. Arvioiden mukaan resurssit, olosuhteet ja markkina-alue voisivat kunnollisen ammattilaisseuran pyörittämiseen lisäksi riittää TuTolla ja Kiekko-Vantaalla.

Muiden kohdalla ilmassa on enemmän kysymysmerkkejä.

Uusi B-liiga toimiijatkossa SM-liigan alaisuudessa. Liiga on kertonut, että tv- ja muista sponsorirahoista 20 prosenttia menee B-liigan joukkueille.

Tämänhetkisen arvion mukaan summa olisi noin 400 000 euroa joukkuetta kohti.

Yhden seurapomon arvion mukaan raha on käytetty ennen kuin päästään edes pelaajapalkkioihin.

Mestis-seurojen organisaatiot ovat nykyisellään minimalistisen pieniä. Arvioiden mukaan useimpien B-sarjaan tähyävien ja ammattilaisuuteen tähtäävien seurojen pitää palkata toimistoväkeä, useampia täysaikaisia valmentajia, kokoaikainen huoltaja ja ainakin hieroja.

Ja ammattilaissarjassa kukaan ei suostu pelaamaan kilometrikorvauksilla tai seitsemän tuhannen euron kausikorvauksella.

Tuhansien tarinoiden Mestiksen tilalle tulee ensi kaudeksi uusi B-liiga. Jokerien joukkue tärveli viime keväänä Mestiksen mestaruuspokaalin korjauskuntoon. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Uudessa sarjajärjestelmässä jouduttiin tekemään kompromissi, jossa SM-liigan katon alle tuli yhteensä 24 joukkuetta, 14 A-liigaan, 10 B-liigaan.

Käytännössä päättäjät tiesivät jo tuolloin, etteivät rahkeet Suomessa riitä 24 ammattilaisseuran pyörittämiseen. Kompromissiin päädyttiin, koska A-sarjasta ei haluttu tiputtaa viittä tai kuutta joukkuetta kerralla.

Uusi B-liiga on yhden sortin valesarja, joka puheissa on uskottava ammattilaisliiga, mutta jonka taso todellisuudessa on korkeintaan keskinkertainen ja jossa A-liigasta pudonneet seurat dominoivat niin kauan, kun niiden rahat riittävät.

Muutaman vuoden kuluttua joukkuemäärät ovat varmuudella pienemmät. A-liigassa pelaa tuolloin arvioiden mukaan 10 tai 12 joukkuetta, B-liigassa 8 tai 10.

Silloin suomalaisella jääkiekolla on paremmat edellytykset olla urheilullisesti kilpailukykyinen sarja.

Mutta sitä ennen jääkiekkoväen on elettävä B-liigan valheen kanssa. Ja toivoa, ettei lajin maine kolhiinnu liikaa, jos yksi tai kaksi B-liigan seuraa paneepillit pussiin kesken kauden.