HS-analyysi | Seagulls pelaa vaarallisen korkeilla panoksilla

Terve Helsinki Seagulls on vaikein joukkue kukistaa miesten Korisliigassa keväällä 2027.

Väite kuulostanee villiltä, koska joukkue oli hetki sitten voittanut vain kolmasosan otteluistaan. Nyt helsinkiläiset majailevat runkosarjassa viidentenä yhteiskorierolla –27.

Lokkien ykkösseitsikko (Lassi Nikkarinen, Remu Raitanen, Ricky Waxlax, René Rougeau, Keonte Kennedy, Tyrese Williams ja Victor Iwuakor) kuitenkin nokittaa yksittäisessä ottelussa minkä tahansa vastustajan.

Seagullsin kärkiaurasta löytyy kaikkea, mitä voittaminen vaatii:

Nikkarisen–Rougeaun kahden miehen hyökkäyskuviot ja puolustuskädet ovat edelleen koko liigan parhaita. Kahden kokeneen voittajan arvo nousee, mitä kuumemmin aurinko porottaa.

Raitanen on sarjan laadukkain yli kaksimetrinen heittäjä.

Waxlax pystyy hidastamaan vastustajan takapelaajaa Nikkarisen puolesta ja säkittämään toisinaan useamman kolmosen peräkkäin.

Kennedy tukee Nikkarista takapelaajana ja ohittaa helposti oman puolustajansa.

Williams on taitava puolustaja ja kaukoheittäjä eikä vaadi palloa tai vie tilaa muilta.

Iwuakor rouhii levypalloja ottaen ja antaen iskuja nelikymppisen Rougeaun puolesta.

Lassi Nikkarinen palasi täksi kaudeksi ulkomailta Seagullsiin, jossa hän voitti SM-kultaa 2023 ja 2025. Kuva: Kimmo Penttinen

René Rougeau on voittanut viisi SM-kultaa yhteensä seitsemällä Korisliiga-kaudellaan. Rougeaun molemmat hävityt pudotuspelisarjat kestivät täydet seitsemän ottelua. Kuva: Kimmo Penttinen

Jotta pääsee nostamaan Pantteripatsasta, on vielä pelattava 26 runkosarjaottelua tarpeeksi hyvin, voitettava sen jälkeen ainakin 12 pudotuspeliä ja selvittävä välissä kunniakkaasti Suomen cupista.

Seagullsin seitsikko saa tehdä melkoisen urotyön, jos se meinaa puurtaa kaiken tämän läpi seuraavan reilun puolen vuoden aikana.

Täydellinen reagointi ja vaistomainen pelaaminen vaikeutuvat, kun urheilijan on säädeltävä tehotasojaan.

Päävalmentaja Timo Saukkolan peluutuksesta on huokunut se, ettei jokaista syksyistä ottelua ole pakko voittaa. Toisen kauden päävalmentaja antaa lepuuttamissyistä vastuuta kokoonpanonsa liigaraakileille.

Se on fiksua, koska nämä pelaajat kehittyvät saadessaan kokemusta. Turvallinen etäisyys pudotuspeliviivaan painaa vaakakupin toisella puolella.

Korisliigan uusittu sarjajärjestelmä on Seagullsin puolella, sillä vain kaksi joukkuetta yhteensä 12:sta jää tosipelien ulkopuolelle: kuusi menee suoraan puolivälieriin, ja sijat 7–10 kohtaavat pudotuspelikarsinnassa.

Timo Saukkola johdatti Seagullsin voiton päähän finaaleista ja hävittyyn pronssiotteluun ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan Korisliigassa. Ensi kevään tavoite on asetettu korkeammalle. Kuva: Kalle Koponen / HS

Kapean miehistön vaikutukset ovat näkyneet alkukauden otteluissa.

Seagulls on voittanut yhteensä kahdeksasta avausneljänneksestä seitsemän yhteiskorierolla +36.

Jossain vaiheessa nelikymppistä jalka alkaa painaa, ja Saukkola onkin kiteyttänyt joukkueensa puolustusvaikeuksia sillä, että tilanteisiin tullaan myöhässä.

Täydellinen reagointi ja vaistomainen pelaaminen vaikeutuvat, kun urheilijan on säädeltävä tehotasojaan.

Toisaalta väsyneenä pelaaminen on taito, jota Seagullsin avainpelaajat saavat harjoitella. Yhteiset kokemukset rankoista paikoista ovat mittaamattoman arvokkaita, kun yksittäiset pallonhallinnat ratkaisevat toukokuussa.

Jännittävintä tiistain metroderbyssä Honkaa vastaan – tai oikeastaan seuraavaan viiteen kuukauteen – ei ole se, kuinka ehjältä lokkilauman peli näyttää.

Vaan se, kuinka ehjiä lokit ovat.

Tapiolan Honka–Seagulls tiistaina kello 18.30 Tapiolan urheiluhallissa.