Pessimisti on joutunut vain harvoin pettymään Venäjän suhteen Vladimir Putinin yli 25 vuotta kestäneellä valtakaudella, ja jälleen on aihetta synkistelyyn. Ukrainan rauhanprosessi, sikäli kuin sellaista on, tuntuu junnaavan paikallaan.
Tällä viikolla on nähty pari huippukokousta, yksi Kiinassa ja toinen Berliinissä, jotka eivät ensinäkemältä tuoneet julkilausuttuja läpimurtoja tai uusia avauksia kohta jo viisi vuotta kestäneen suursodan lopettamiseksi.
Samaan aikaan näkyy merkkejä kiihtyvästä sotimisesta, kun ohjukset ja droonit moukaroivat esimerkiksi siltoja niin Venäjän anastaman Krimin suunnalla kuin Kiovankin tuntumassa. Lauantaina venäläinen kauppa-alus näytti joutuneen drooni-iskun kohteeksi Suomenlahdella.
Asuinrakennusta sammutettiin torstaina Venäjän Kiovaan tekemien iskujen jälkeen. Kuva: Mark Edward Harris / ZUMA
DIPLOMAATTIympyröissä on syntynyt kuitenkin orastavaa, vaikkakin varsin varovaista, toivoa siitä, että Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyrkisivät ennen vuoden loppua löytämään ratkaisun sodan lopettamiseksi.
Molemmille aiheuttaa painetta Yhdysvaltain poliittinen kalenteri: äskettäiset välivaalit murskaavasti voittanut demokraattipuolue nousee enemmistövaltaan kongressin molemmissa kamareissa 3. tammikuuta.
Brittilehti Financial Times kertoi perjantaina lähteisiinsä nojaten, että Trumpin hallinto olisi ilmoittanut eurooppalaisille ja ukrainalaisille, että Trump haluaa rauhansopimuksen nopeasti ja nimenomaan ennen kuin valta kongressissa vaihtuu.
Vaikka republikaani Trump johtaa vielä kahden vuoden ajan maansa ulkopolitiikkaa, hänen liikkumatilansa kapenee erityisesti budjettivallan eli rahankäytön osalta jo kuuden viikon päästä. Oslon rauhantutkimusinstituutin äskettäisen analyysin mukaan Venäjällä ymmärretään hyvin Yhdysvaltain sisäpolitiikan aikataulut ja niistä aiheutuva lisäpaine.
Ukrainalainen Kyiv Independent -lehti kertoi keskiviikkona, että Trumpin lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner olisivat varoittaneet venäläisiä ja ukrainalaisia siitä, kuinka nykyinen rauhanneuvottelukierros saattaa olla viimeinen realistinen tilaisuus sovun saavuttamiseen ennen kuin poliittinen tilanne Washingtonissa muuttuu.
Demokraattien odotetaan käynnistävän monenlaisia tutkintoja, jotka imevät energiaa Trumpin muusta tekemisestä. Mitä hajamielisemmin Trump keskittyy Ukrainan sotaan, sen hankalampi Putinin on yrittää kinuta itselleen suosiollista ”diiliä”.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui medialle Irlannin pääkaupungissa Dublinissa 12. marraskuuta. Hänen vierellään kuuntelivat Yhdysvaltain välittäjät Jared Kushner (vas.) ja Steve Witkoff. Kuva: Cathal McNaughton / Reuters
Putin ymmärtää, että republikaanit hävisivät vaalit suurelta osin Iranin sodan seurannaisvaikutusten takia. Iran on Trumpin itse keittämä sotku, jonka ratkaiseminen stressaa häntä ja republikaaneja paljon enemmän kuin Venäjän etupiirien miettiminen.
Iranin sodan ratkaisemiseen Trumpin on turha odottaa apua sen enempää Putinilta kuin Kiinan presidentiltä Xi Jinpingiltä, vaikka Trump pääsi torstaina esiintymään heidän kanssaan yhteiskuvissa ”historiallisen” kolmikantatapaamisen yhteydessä.
”Emme tarvitse apua”, Trump totesi Iranin sodan lopettamisesta Fox-kanavalle.
The New York Times -lehti piruili analysissään, että Trumpin toivoma apu voisi olla sitä, että Kiina ja Venäjä lakkaisivat tukemasta Iranin sotapyrintöjä. ”Yhdysvaltain tiedustelupalvelut ovat tulleet siihen tulokseen, että molemmat maat toimittivat joko teknologiaa tai kohdetietoja, jotka todennäköisesti auttoivat iranilaisia iskemään Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Lähi-idässä.”
74-vuotiaan Putinin on otettava laskuihin myös se, että Yhdysvalloissa Trumpin republikaanit ovat menettäneet ulkopolitiikalle tärkeän senaatin enemmistön mahdollisesti kuudeksi vuodeksi. Näin on ennustanut senaatin puheenjohtaja, varapresidentti J.D. Vance.
Kahden vuoden päästä presidentinvaalit voi hyvinkin voittaa demokraatti, sillä pettymys Trumpiin on erittäin laajaa.
Osittain ehkä tällaisistakin syistä Ukrainan rauhanprosessin voi arvella olevan vielä raiteillaan, kuten presidentti Alexander Stubb totesi medialle torstaina Berliinissä.
”Neuvotteluissa on tällä hetkellä uusi momentum”, Stubb arvioi torstaisten huippukokousten saldoa.
Presidentti Alexander Stubb osallistui Ukrainaa tukevien maiden kokoukseen Saksan pääkaupungissa Berliinissä torstaina. Kuva: Kalle Koponen / HS
Diplomaattipiireissä on kuultu jopa arvioita siitä, että Putin tekisi marraskuun aikana päätöksen, lähteekö hän tosissaan hieromaan sopua.
Venäjä antaa kuitenkin ristiriitaisia merkkejä aikeistaan. Yhtäällä se on tuntunut puuhakkaalta neuvottelupöydissä ja ladellut väitetysti rajuja ”maksimalistisia” vaatimuksia, kuten Suomen Nato-jäsenyyden lakkauttamista, osana laajempaa eurooppalaista turvallisuusjärjestelyä.
Ja toisaalta maa on antanut rivien välistä ymmärtää, ettei sillä ole kiirettä lopettaa sotaa. Tämäkin olisi linjassa sen kanssa, että eurooppalaisille sanellaan älyttöminä pidettyjä vaatimuksia hämmennyksen aikaansaamiseksi ja riidan kylvämiseksi.
Yleisesti arvuutellaan, että Putin haluaisi jatkaa sotaa ainakin ensi kevääseen saakka neuvotteluasetelmien parantamiseksi: väsyttämällä Ukrainaa ja ehkä kahmimalla lisää maa-alueita.
Euroopan unionin ja Yhdysvaltain pakotteet ovat murentaneet Venäjän taloutta, mutta eivät ole saaneet maata polvilleen, etenkin kun sillä on maailman kakkostalous Kiina tukenaan.
Toimittajat ja kuvaajat saivat kurkistaa hetken Kiinan presidentin Xi Jinpingin, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kokousta Kiinan Shenzhenissä torstaina. Kuva: Vyacheslav Prokofyev
Trumpin ja Putinin on otettava huomioon, että uusi kongressi voi suhtautua paljon aiempaa jyrkemmin Venäjään. Tämä voisi merkitä sekä kovempia pakotteita että avokätisempää Ukrainan tukemista, vaikka Trumpilla on veto-oikeutensa näissäkin asioissa.
Putinilla on myös tiedossa se, että hän ei voi olettaa saavansa elinaikanaan toista yhtä myötämielistä johtajaa Valkoiseen taloon. Trump on suhtautunut Ukrainaan ja varsinkin sen presidenttiin Volodymyr Zelenskyihin välillä suorastaan vihamielisesti, kun taas Venäjälle hän on antanut erilaisia myönnytyksiä, kuten luvan kaupata dieseliä.
Noin vuoden päästä Yhdysvaltain mediailmatila täyttyy vuoden 2028 presidentinvaalien esivaalisirkuksesta ja katseet kääntyvät yhä tiukemmin Trumpin jälkeiseen aikaan.
Aikaan, jolloin Yhdysvaltain presidentti ei enää pidä diktaattoreita suuremmassa arvossa kuin demokraattisten maiden ”liittolaisia”.
Source: Helsingin Sanomat · Pekka Mykkänen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira