HS-analyysi | Suomi on porvarillinen maa, ja se on Antti Lindtmanille ongelma

Suomi on porvarillinen maa. Näin voi sanoa, vaikka Sdp on kannatuskyselyiden kärjessä ja vasemmistoliitto rikkoo kyselystä toiseen aiempia kannatusennätyksiään.

Ynnätään vähän. Ylen torstaina julkistetussa kannatuskyselyssä Sdp:n ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli 35,5 prosenttia. Jos mukaan laskee myös vihreät, punavihreän leirin kannatus oli 44,1 prosenttia.

Se on selvästi enemmän kuin nykyisen porvarihallituksen (kok, ps, rkp ja kd) kannatus, joka oli Ylen kyselyn mukaan 39,7 prosenttia.

Vaikka nykyinen oikeistohallitus on historiallisen epäsuosittu, se ei muuta suurta kuvaa. Ei-vasemmistolaisten puolueiden kannatus on reippaasti yli puolet (56,9 prosenttia).

Suomi on porvarillinen maa.

Viimeksi Suomessa tuli eduskuntaan vasemmistoenemmistö vuoden 1966 vaaleissa eli 60 vuotta sitten. Sitä ennen vasemmistoenemmistö on tullut eduskuntaan vain kahdesti eli vuosien 1916 ja 1958 vaaleissa.

Jos Sdp voittaa kevään vaalit ja nousee suurimmaksi puolueeksi, puheenjohtaja Antti Lindtmanilla on ongelma. Punavihreä leiri tuskin tulee saamaan enemmistöä.

Rkp tunnetusti lähtee kaikkiin hallituspohjiin, jos sitä vain pyydetään mukaan. Siitä huolimatta viimeisimmän Ylen kyselyn mukaan yhdistelmä Sdp, vasemmistoliitto, vihreät ja Rkp ei saavuttaisi enemmistöä. Sen yhteenlaskettu kannatus on 48,2 prosenttia. Jos mukaan ymppää Liike Nytin (2,2 prosenttia), kannatus nousisi niukin naukin yli 50 prosentin.

Enemmistö ei kuitenkaan olisi riittävä, jotta Antti Lindtmanin hallitus voisi kunnolla hallita Suomea.

Vaikka Suomessa puhutaan blokkipolitiikan vahvistumisesta, siihen on vielä matkaa. Johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että porvariblokki on selvästi suurempi kuin punavihreä leiri.

Siksi keskusta on ensi keväänä kuninkaantekijä.

Ylen keskiviikon kyselyn uutispommi oli se, että perussuomalaiset oli toistamiseen suurempi kuin kokoomus. Toinen iso uutinen oli se, että vasemmistoliitto ohitti keskustan neljänneksi suurimpana puolueena. Viimeksi vasemmistoliitto tai sen edeltäjä Skdl oli ääniosuudeltaan keskustaa suurempi vuoden 1979 vaaleissa.

Kiinnostavaa tilanteessa on se, miten keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen retoriikka on Ylen kyselyn jälkeen muuttunut.

Kaikkonen on toistuvasti sanonut, että keskusta ei lähde vaalien jälkeen samaan hallituspohjaan, joka oli Antti Rinteen / Sanna Marinin hallituksessa. Siinä olivat mukana Sdp, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja Rkp. Toinen Kaikkosen linjaus on se, että keskusta ei mene hallitukseen, mikäli se ei saa ”selkeää” vaalivoittoa.

Kaikkonen ei ole tähän asti suostunut tarkentamaan, mitä selkeä vaalivoitto tarkoittaa käytännössä.

Selkeä-käsitteen merkitys on viime päivinä kuitenkin alkanut hahmottua.

Keskustan kannatus oli Ylen torstaisessa kannatuskyselyssä umpisurkea eli 12,2 prosenttia. Siis siitäkin huolimatta, että keskusta on oppositiossa, jossa lähtökohtaisesti puolueiden kannatus kasvaa – kuten on nähty Sdp:n ja vasemmistoliiton osalta.

Keskustan hallitushaluihin liittyy myös inhimillisiä tekijöitä.

Jos keskusta jää vaalien jälkeen toistamiseen oppositioon, puolue todennäköisesti vaihtaa puheenjohtajaa. Kaikkosella on siis henkilökohtainen motiivi viedä puolue hallitukseen.

Vaaleihin on vielä puoli vuotta aikaa, ja asetelmat tulevat varmasti muuttumaan. Tähän asti olen pitänyt todennäköisimpänä vaihtoehtona Sdp:n ja kokoomuksen muodostamaa sinipunahallitusta. Ylen torstainen kysely kuitenkin vähensi sen todennäköisyyttä.

Kyselyn keskeinen viesti oli nimittäin se, että kokoomus on syvässä kriisissä. Jos nämä luvut toteutuvat huhtikuussa, kokoomuksella on jättimäisen vaalitappion jälkeen melkoinen kynnys lähteä seuraavaan hallitukseen.

Sdp:ssä on kiinnitetty huomiota siihen, että Kaikkonen on viime päivinä moneen otteeseen muistuttanut keskustan saaneen edellisissä eduskuntavaaleissa vain 11,3 prosentin kannatuksen. Se on keskustan historian kaikkien aikojen huonoin tulos.

Kaikkosen puheet kuulostavat kuitenkin siltä, että hänen tulkintansa mukaan selkeäksi vaalivoitoksi voisi riittää vähän pienempikin vaalivoitto. Kunhan kannatus on edes vähän parempi kuin viimeksi. Eli keskusta voisi olla menossa nykyiselläkin – umpisurkealla kannatuksella – hallitukseen.

Näin Antti Lindtman ainakin toivoo.

Vaikka entinen valtapuolue keskusta on kutistunut keskisuureksi puolueeksi, Kaikkonen voi hyvinkin päästä ratkaisemaan, tuleeko Lindtmanista pääministeri vai ei. Olennaista on siis se, miten Kaikkonen tulkitsee käsitteen selkeä.

Eikä Sanna Marinin hallituspohjakaan välttämättä ole tosi paikan tullen keskustalle ongelma.