Naisten on aika päästä vaikuttamaan omista asioista urheilussakin. Naiset haluavat tasa-arvoa. Naiset ovat suomalaisen urheiluelämän käyttämättömät voimavarat, jotka on pian värvättävä mukaan.
Maasta näet loppuvat miehet, kun urheilumielisen työvoiman tarve kasvaa kasvamistaan.
Naisia ei juuri näe valmentajina. Liittojen ja piirien järjestöportaissakin heitä on vähän: yleensä ovat mukana kaatamassa kahvia kokousta pitäville miehille tai näpsäkkänä sihteerinä. Naiset eivät nouse vastuullisille paikoille. Eivät vaikka miehet anelisivat.
Tiistaina töiden jälkeen kokoontui SVUL:n talossa lähes 30 naista ja kaksi miestä erikoisliitoista pohtimaan naisasioita. Osallistujat keskustelivat valmennuskoulutusaineistoista, naisten osuudesta valmentajakoulutuksessa ja naisten osasta huippu- urheilijana.
SVUL:n jäsenliittojen naisia kiinnosti erityisesti miten naishuippu-urheilija elää ja kokee uransa. Vastaajana oli pikajuoksija Pirjo Häggman, joka valloitti kaikki tuoreilla näkemyksillään.
”Naisilla on suurempi itsekritiikki, joten he eivät uskalla tuoda julki käsityksiään. Mies vain sanoo ja kansa kuuntelee”, kiteytti voimistelunopettaja ja huippujuoksija Pirjo Häggman.
Kun Häggman aloitteli kymmenen vuotta sitten uraansa, naiset olivat maaotteluissa ”joukon jatkona” ja täytenumerona. Nyt naiset ovat ainakin yleisurheilussa yhtä tärkeitä kuin miehet. Tilanne parani etenkin Rooman EM-kisojen jälkeen, kun suomalaiset naiset menestyivät.
Kokopäiväurheilijaksi Häggman ei missään nimessä tapauksessa ryhtyisi. ”Silloin juoksemisesta tulisi liian tärkeää”.
Helsingin elokuvia
”Antti Puuhaara” on kotimainen värielokuva, joka pohjaa vanhoihin kansantarinoihin. Se on virkistävästi uudenlainen suomalainen filmi, vahva pohjoinen balladi, jonka pääosissa on Maritta Virtasen lisäksi monia uusia kasvoja.
”Perhe” on toinen vahva kotimainen, Claes Anderssonin näytelmään perustuva filmi perheen sisäisestä valtataistelusta, jossa varsinkin isä ja äiti kuluttavat toisiaan ja itseään loppuun. Elokuva on Lasse Pöystin loisteliaaseen tulkintaan tukeutuva vahva draama.
”Luvattu maa” on puolalaisen mestariohjaajan Andrzej Wajdan upeasti kuvattu vivahteikas ja laaja kertomus Lodzin kaupungin teollistumisesta ja sen porvariston asenteista ja kohtaloista.
Mannekiini ja valokuvamalli Marisa Berenson on lainannut kauneutensa ”Barry Lyndonin” vaimon osaan. Kuva: Sanoman arkisto
”Barry Lyndon” on Stanley Kubrickin yli kolme tuntia kestävä elokuva englantilaisesta pikareskiromaanista, jonka jokaisessa kuvassa on katsomista. On epookkia, kiinnostavia kasvoja ja hitaasti mutta intensiivisenä etenevä tarina erään nuoren röyhkimyksen elämäntaipaleen loistokkaammasta osasta.
”Rakkaus Roomassa” on vastenmielisestä suomalaisesta nimestään huolimatta katsomisen arvoinen Luchino Viscontin viimeinen elokuva. Sekin on kovin vaate- ja sisustuspitoinen vanhanaikainen kertomus miehestä ja hänen avioliitostaan.
”Hellyyden aika” on herkullinen ranskalainen komedia ongelmattomasta ja rohkeasta kahden aikuisen suhteesta.
”Dersu Uzala” on Akira Kurosawan rakastettava balladinomainen tarina Siperian erämaista.
Lapsen suuri huoli
Mitä sinä pelkäät, kysyttiin helsinkiläislapsilta huomisen lasten oikeuksien päivän edellä. Lasten oikeuksien julistuksessa vaaditaan lapsille kaikinpuolista turvaa.
Autoilta tämän päivän lapset eivät tunne olevansa turvassa, auton alle jäämisen pelko on päivän huolista päällimmäinen.
Vasta illalla nukkumaan mennessä tulevat ehkä mieleen muutkin pelot. Pienetkin ihmiset tietävät, ettei kaikilla maailman lapsilla ole yhtään hyvä olla. Vanhemmilta kysytään, miksi Afrikan lapsilla ei ole ruokaa. Tuleeko tännekin sota, mitä lapsille sodassa tehdään?
Rainer Elvilä, 11 vuotta: ”Väkivaltaa minä pelkään hirmuisesti, ja sitä että jään auton alle. Liikennevaloja ei ole tarpeeksi. Sitten pelkään, että jokin esine tippuu päälle, kun rakennetaan. Kerran näin kun jakoavain tippui yhden tädin päälle.”
Jorma ja Tuomas, luokkatoverit Lapinlahden kansakoulusta, viettivät iltapäivää puistossa. Lasten oikeuksien päivästä he eivät olleet kuulleet. Mikä asia pitäisi lasten kannalta muuttaa? ”Että autot ajaisivat hiljempaa.”
Päiväkotikaverukset Antti Kurkaa, Jamppa Ennola ja ja Arttu Suihkonen, 5–6-vuotiaita, huusivat yhteen ääneen etteivät pelkää mitään, ei sitten yhtään mitään. Kun vähän tarkemmin mietittiin, alkoi pelottaa ajatus siitä että kiipeillessä putoaa. Ja muistuivat mieleen myös pahat unet, joita näkee toisinaan jännittävien televisio- ohjelmien jälkeen.
Hanna-Maija Linna, 6 vuotta, myös päiväkodissa: ”Pelottaa että auto ajaa päälle. Ja käärmeet, kameleontit ja tiikerit. Sitten pelottaa, kun tekee kyynärpäillä kuperkeikan, että niskanikamat menisi poikki.”
Rakennusohjelma tekeillä jo Töölönlahden rantaan
Kampin ja Töölönlahden suunnitteluohjelman mukaan uuden oopperatalon rakentaminen alkaisi Hesperian puistossa Töölönlahden rannassa toukokuussa v.1980.
Suunnitteluohjelmaan käsiteltiin torstaina Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Lautakunta jätti asian kahdeksi viikoksi pöydälle.
Suomen kansallisoopperan säätiö pyysi vuonna 1964 Helsingiltä tonttia Töölönlahden rannalta oopperataloa varten. Lisäksi sijoituspaikaksi on ehdotettu mm. Pasilaa ja Kampin aluetta.
Vuoden 1975 kesäkuussa Helsingin kaupunginvaltuusto antoi luvan arkkitehtikilpailulle oopperatalon mahdolliseksi sijoittamiseksi Töölönlahden rantaan nk. Sokeritehtaan tontille. Missään vaiheessa kaupunginvaltuusto ei ole tehnyt päätöstä, joka lopullisesti sijoittaa oopperan Hesperian puistoon.
Kampin ja Töölönlahden suunnittelualue käsittää Töölönlahden ympäristön pohjoisena rajana Nordenskiöldinkatu. Mukana ovat Kaisaniemen ja Hesperian puistot, Kamppi, Marian sairaalan alue sekä Leppäsuo.
Kuva: Sanoman arkisto
Ohjelman tehtävänä on laatia mainituille alueille kaavarunkotasoinen suunnitelma, joka johtaa toteutukseen.
Suunnittelualueen ratkaisun tulee kuvastaa Helsingin asemaa maan hallinnollisena- ja kulttuurielämän keskuksena. Kamppi-Töölönlahti keskustalla on oltava toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti kokoava luonne, sanotaan ohjelman tavoitteissa.
Koonnut Jarmo Tauriainen
Lue lisää: hs.fi/aikakone
Source: Helsingin Sanomat · Kuva: Hannu Lindroos / HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira