HS 50 vuotta sitten 12.11.1976 | Haminan kävelykatuja hoputettiin

Kotka (HS)

Haminan keskustan kävelykatujen toteuttamista kiirehtii Haminan liikennetoimikunta. Toimikunnan esitys perustuu prof. Olli Kivistön laatimaan Haminan keskustan asemakaavaan, johon on merkitty kaikkiaan yhdeksän kävelykatua.

Haminan keskustassa olevalta Raatihuoneentorilta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näistä on joka toinen katu merkitty kävelykaduksi.

Liikennetoimikunta kiirehtii, että kaikki asemakaavaan Raatihuoneentorin ja Pikkuympyränkadun välille merkityt kävelykadut toteutettaisiin, sekä että keskustan uloimmista kävelykaduista muutettaisiin tässä vaiheessa kolme katua vain kävelijöiden käyttöön.

Liikennetoimikunnassa on mukana myös taksiautoilijoiden sekä liike-elämän edustajia. He eivät vastusta kävelykatujen perustamista.

Nyt perustettaviksi ehdotettujen kävelykatujen alueella sijaitsee mm. ortodoksinen kirkko, joka on Haminan suosituimpia turistikohteita.

Maj Lind -kilpailun voitto jaettiin

Maj Lind -pianokilpailun ensimmäisen palkinnon voittivat Risto Kyrö ja Juhani Lagerspetz torstai-iltana Finlandia-talossa.

Ennakkosuosikki oli Juhani Lagerspetz, jonka johtoasema alkuerien ja semifinaalin jälkeen vaikutti varsin selvältä. Lagerspetzin finaalisuorituksen jälkeen hänen paremmuutensa näytti yhä varmemmalta. Risto Kyrön kilpailukappaleen päätyttyä ensimmäisen palkinnon saajaa ei voinut enää varmuudella ennustaa.

Kilpailun kireydestä ja tason korkeudesta todistaa ensimmäisen sijan jakautuminen lahjakkaiden pianistien kesken. Kolmanneksi sijoittui Kari Kurkela, diplomi ja tunnustuspalkinto myönnettiin finaalin neljännelle osanottajalle Tuula Hanhiselle.

Korkeatasoisen ja yllättävän Maj Lind -pianokilpailun voiton jakoivat Juhani Lagerspetz (vas.) ja Risto Kyrö. Kuva: Steve Powell / Lehtikuva

Junalakko päättyi ilman sopimusta

Junanlähettäjien lakko loppui varhain torstaiaamuna ilman tavanomaista lakonlopettamissopimusta.

Rautatievirkamiesliiton johto käski väen töihin viitaten presidentin keskiviikkoiseen puheeseen, mutta ei yöhön vetäneissä neuvotteluissa suostunut allekirjoittamaan kirjallista sopimusta.

Naispappeus kaatui määrävähemmistöön

Naista ei vieläkään kelpuutettu papin lipereiden kantajaksi. Kirkolliskokouksen 108:sta jäsenestä naispappeutta vastusti 37, ja se riitti kaatamaan perustevaliokunnan esityksen.

Määräenemmistön vaatineessa äänestyksessä 66 kannatti naispappeutta. Naispappeus, josta on keskusteltu kirkolliskokouksissa vireästi viimeiset 30 vuotta, pääsi edellisen kerran äänestykseen vuonna 1963. Silloin annettiin 63 ei- ja 55 jaa-ääntä.

Tällä kertaa eniten vastustusta löytyi Oulun hiippakunnasta ja Turun arkkihiippakunnasta. Porvoon hiippakunnan kaikki kahdeksan edustajaa olivat naispappeuden kannalla. Helsingin hiippakunnassa oli viisitoista puoltajaa ja kolme vastustajaa.

Asuntohallituksen tutkimus: Pientaloja liian vähän

Rakentajat eivät ole pitkään jatkuneen ylikysyntätilanteen aikana olleet riittävän kiinnostuneita pientalorakentamisen kehittymisestä.

Vaikka esimerkiksi viime vuonna valmistui jo 28 000 uutta pientaloa, ei lähivuosinakaan ole edellytyksiä korjata mainittavammin pien- ja kerrostaloasuntojen välistä epäsuhdetta, ilmenee asuntohallituksen pientalotutkimuksen osaraportissa.

Tutkimuksen mukaan asukkaista 75 prosenttia haluaisi asua pientaloissa. Tästä huolimatta esimerkiksi vuonna 1970 vain 58 prosenttia asunnoista oli pientaloissa.

Aurinkomatkoista eduskuntakysely

Aurinkomatkojen markkinointipolitiikasta on tehty eduskuntakysely. Kansanedustaja Matti Puhakka (sd) tiedustelee suullisessa kysymyksessään hallitukselta, onko se tietoinen valtiojohtoisen Oy Aurinkomatkojen ja sanomalehti Uuden Suomen tilauskampanjasta kytkettynä yhtiön edullisiin matkatarjouksiin.

Puhakka kysyy, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Oy Aurinkomatkojen markkinointipolitiikan saattamiseksi nykyistä tasapuolisemmaksi mm. työväenlehtien ja ammattiyhdistyslehtien kannalta.

Kyseinen yhteiskampanja merkitsee käytännössä sitä, että valtiojohtoinen Aurinkomatkat tukee taloudellisesti riippumatonta porvarillista Uutta Suomea.

Paikallislehtiä kaupunkien tuella merenkulkijoille

Ulkomaanliikenteessä olevilla suomalaisilla merenkulkijoilla on mahdollisuus lukea enemmän tai vähemmän tuoreita kotimaan lehtiä 35 satamassa.

Merimiespalvelutoimisto (Mepa) lähettää niihin pisteisiin kahta suomalaista lehteä, Helsingin Sanomia ja Hufvudstadsbladetia. Pääkaupungin lehdet eivät kuitenkaan aina ole tyydyttäneet merimiehiä. Myös paikkakuntakohtaisia uutisia on kaivattu ulkomaisissa satamissa.

Muutamat satamakaupungit ovat olleet kiinnostuneita kustantamaan kaupunkinsa lehtiä merimiehille ulkomaille. Ensimmäisenä avustuspäätöksen on tehnyt Kotka, jonka avun turvin paikallislehtiä menee Hampuriin, Rotterdamiin ja Lontooseen sikäläisille merimieskirkoille.

Kirjailijain ja kääntäjäin apurahat

Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt kirjailijoiden ja kääntäjien vuoden 1977 taiteilija-apurahat. Tukea saivat 27 kirjailijaa ja kahdeksan kääntäjää. Kaikkiaan haki apurahoja 207 kirjailijaa ja 20 kääntäjää.

Viisivuotisen apurahan saivat kirjailijat Erkki Ahonen, Pentti Holappa ja Pekka Suhonen. Kolmivuotinen apuraha myönnettiin kuudelle kirjailijalle seuraavasti: Jörn Donner, Eeva Joenpelto, Jarkko Laine, Lauri Leskinen, Jorma Ojaharju, Tom Sandell.

Kääntäjien kolmivuotisen apurahan sai Juhani Koskinen.

Kääntäjille yksivuotinen apuraha: Seppo Loponen, Helsinki. Puolivuotinen apuraha Kersti Juva, Helsinki, Jorma Kapari, Helsinki, Hannu Launonen, Helsinki, Paavo Lehtonen, Helsinki, Oili Suominen, Espoo, Brita Turtiainen, Helsinki.

Britt Ekland filmaa Rhodesiassa

Britt Ekland

Orjakauppiaat-elokuvan, jossa Britt Eklandilla on pääosa, kuvaus keskeytyi ikävällä tavalla, kun filmausryhmän käytössä ollut lautta upposi Kyle-järveen Rhodesiassa.

Suurin osa lautalla olleista 35 ihmisestä pääsi turvaan, mutta viisi afrikkalaista kuvausteknikkoa hukkui.

Elokuvaa tekemässä ollut länsisaksalais-rhodesialainen kuvausryhmä ilmoitti, että lautan mukana upposi myös kuvauskalustoa ja -materiaalia noin 2,5 miljoonan Suomen markan arvosta.

Parlamentin sinetti Gandhin yksinvallalle

Delhi (UPI)

Intian parlamentti hyväksyi torstaina lopullisesti maan perustuslain muutoksen, jolla valta keskittyy entistä selvemmin pääministerin ja hallituksen käsiin.

Hallituksen mukaan tarkoituksena on pelkästään jouduttaa maan yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä.

Oppositio on puoleltaan nimittänyt perustuslain muutosta diktatuuriin pyrkimiseksi.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lehti: hs.fi/aikakone