Hiihto | Eevi-Inkeri Tossavainen on palaamassa kohti huippua, mutta opiskelu ei maistu: ”Inhoan sitä koulua”

Vuokatti

Sprinttihiihdon nuorten maailmanmestari Eevi-Inkeri Tossavainen on löytänyt taas kilpailemisen ilon.

Tossavainen oli lähellä lopettaa uransa keväällä 2025. Elämä maistui kurjalta tulosten romahtaessa ja sairastelukierteen painaessa päälle.

”Terveysongelmat eivät meinanneet millään selvitä alkuun, mutta puolitoista vuotta sitten tehtiin kitarisaleikkaus. Sitten murtui jalka, jota kuntoutettiin yhdeksän kuukautta. Taloudellinen puolikin kärsi: kun ei ole tuloksia, niin ei ole missään ryhmässä.”

”Vanhemmat ovat sijoittaneet varmasti kuusinumeroisen summan tähän urheilu-uraan. Siitä pitää olla kiitollinen, että pystyy yhä jatkamaan”, muutama päivä sitten 23 vuotta täyttänyt hiihtäjä lisäsi.

Eevi-Inkeri Tossavainen hiihti lauantaina sprintin erävaiheessa helposti jatkoon ja aina finaaliin saakka. Sunnuntaina Tossavaisen on tarkoitus kilpailla viestissä. Kuva: Touho Häkkinen

Vantaan Hiihtoseuraa edustava Tossavainen on Sotkamon urheilulukion ja Vuokatti–Ruka-urheiluakatemian kasvatti. Nykyisin hän asuu Kuopiossa.

Puolitoista vuotta sitten tapahtunut muutto on tehnyt hiihtäjälle hyvää.

”Onhan se tosi erilaista kuin täällä. Kuopiossa ympäristö on ihan erilainen, kun se on oikeasti kaupunki, jossa on muutakin kuin pelkkä hiihto”, Tossavainen sanoi Suomen cupin avauskilpailun jälkeen Vuokatissa.

”Siellä näkee muitakin ihmisiä ja pystyy olemaan rauhassa treenien ulkopuolella. Ei tarvitse katsoa ikkunasta koko ajan, kun joku on lenkillä. Se on tehnyt mielelle hyvää.”

Urheilun lisäksi Tossavaisen arkea rytmittää liikuntalääketieteen yliopisto-opinnot.

Onko suunta ollut selvillä nuoresta lähtien vai onko ajatus kirkastunut matkan varrella?

”Ei. Siis minähän inhoan sitä koulua oikeasti”, Tossavainen vastasi.

”Se on ihan hirveää. Olen varmasti koko yliopiston epämotivoitunein opiskelija, mutta valitettavasti minulla on lahjoja koulumaailmaan varmaan perintönä äidiltä ja isältä. Mutta en kyllä tykkää siitä yhtään. Kyllä se pitää silti loppuun asti käydä.”

Eevi-Inkeri Tossavainen (5) seurasi Tiia Olkkosta (oik.) sprinttifinaalin ensimmäiseen nousuun. Seuraavina tulivat Amanda Saari (punainen liivi), Anna-Kaisa Saari (3), Fanny Kukonlehto (4) ja Ella Noora Haapalehto (6). Kuva: Touho Häkkinen

Akateemisen perheen lapsi kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa ällän paperit. Yliopisto-opinnot ovat olleet väkinäistä puurtamista, mutta toisaalta opiskelun helppous kelpaisi mainiosti kilpaladuille.

”Olisipa urheilussakin yhtä hyvä”, Tossavainen sanoi.

Vain kolme tuntia tämän syksyn lumilla hiihtänyt urheilija avasi sijoittui Suomen cupin avanneessa vapaan hiihtotavan sprinttikilpailussa viidenneksi. Lauantain ykkösnainen oli Ylivieskan Kuulan Tiia Olkkonen.

”Finaali oli kyllä vähän semmoinen, että siinä ei ollut enää mitään annettavaa. Kesä sujui tosi hyvin, mutta syksy oli vähän vaikea. Se ehkä näkyi siinä, että viimeisessä vedossa ei enää oikeasti riittänyt kestävyys”, hän sanoi.

Tiia Olkkonen (1) oli sprinttipäivän ykkösnainen. Hänen takanaan maaliin hiihtivät Amanda Saari (punainen liivi) sekä Ella Noora Haapalehto (6). Eevi-Inkeri Tossavainen (taustalla) sivakoi viidenneksi. Kuva: Touho Häkkinen

Hyvä kesä ehti jo nostaa Tossavaisen toiveita ja odotuksia alkavalle kaudelle. Haastavan syksyn jälkeenkin tavoitteet ovat maailmancupissa.

”Ja että pystyisi tekemään siellä jonkinnäköistä tulosta. Ei sinne kannata lähteä, jos siellä ei pysty minkäänlaisia sijoituksia hiihtämään”, hän sanoi.

Nyt Tossavainen uskaltaa jo suunnata katseensa vuosien päähän ja Lahden MM-kisoista 2029 alkavaan arvokisaputkeen, johon kuuluvat myös vuoden 2030 talviolympialaiset Ranskassa sekä MM-hiihdot Saksan Oberstdorfissa 2031.

”Siinä on varmasti sellaisia isompia tavoitteita lähivuosille. Totta kai terveyden pitäisi pysyä hyvänä ja pystyä treenaamaan hyvin, että ne [tavoitteet] olisi mahdollista toteuttaa niin kuin haluaisi.”