Haminan Virolahden välillä kulkevaa Suomen pisintä museotietä ei ole kunnostettu rahan puutteen vuoksi.
14:34
Haminan ja Virolahden välisen museotien kunnostamista vaativa kansalaisadressi luovutettiin tänään Helsingissä Säätytalolla kansanedustajille.
Virolahti-Hamina Museotieyhdistys keräsi listalle 3918 nimeä. Adressissa he vaativat, että viranomaiset ryhtyisivät viipymättä toimenpiteisiin museotien kunnostamiseksi.
Adressin vastaanottivat kansanedustajat Jukka Kopra (kok.) ja Jani Mäkelä (ps.). Adressin luovutustilaisuudessa olivat paikalla myös Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu ja Virolahden kunnanjohtaja Topi Heinänen.
Museotieyhdistyksen puheenjohtaja Matti Seppälä kertoi tilaisuuden jälkeen, että hän uskoo kansanedustajien vievän asiaa eteenpäin omissa puolueissaan.
– Uskon, että tämä asia lähtee eteenpäin. Kukaan ei kyseenalaistanut meidän hankettamme. Tuntui, että tämä koetaan Kaakkois-Suomen kansanedustajien, kuntajohtajien ja museotieyhdistyksen yhteiseksi asiaksi, Seppälä sanoo.
Seppälä ei osaa arvioida, tuleeko tien kunnostamiselle rahaa nykyisen hallituksen aikana.
Vaarallinen ja huonokuntoinen
Mäkinen ja mutkitteleva museotie kulkee Haminan Tallinmäeltä Virojoelle. Se on 35 kilometriä pitkä – Suomen pisin museotie. Kesällä tie on suosittu pyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden keskuudessa.
Paikalliset tienkäyttäjät kuvailevat tien nykykuntoa järkyttäväksi ja vaaralliseksi.
Autolla ajettaessa pahimmat kohdat tiestä löytyvät tieosuuden länsipäästä, jossa tienpinta on hyvin kuoppainen ja siinä on monia paikkausjälkiä.
– Tie syö rengasta ja auton niveliä, Seppälä kuvailee.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus tietää ongelman, mutta kunnostukseen ei ole riittänyt rahaa. Tie ei ole mahtunut kunnostettavien kohteiden joukkoon.
Elinvoimakeskus arvioi kesällä, että koko tien uudelleen päällystys maksaisi noin 3,5 miljoonaa euroa.
Satoja vuosia vanha kulkureitti
Tallinmäki-Virojoki museotien historia on pitkä. Se on osa niin sanottua Suurta Rantatietä.
Rantatie yhdisti aikoinaan Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria. Suomenlahden rantaa mukailevalla tiellä kulkivat sotilaat ja kauppamiehet tiettävästi jo 1300-luvulla.
Kymenlaaksossa kulkeva museotie on säilynyt linjaukseltaan ja korkeussuhteiltaan melko samanlaisena, mitä se oli 1700-luvulla. Nykyisin tiennumero on 3513.
Museotiet ovat valtakunnallisesti merkittäviä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tieosuuksia. Museoteitä on olemassa, koska tienpidon ja tiellä liikkumisen historiaa halutaan säilyttää.
Source: Yle · Antti-Jussi Korhonen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira