Haminan Virolahden välillä kulkevaa Suomen pisintä museotietä ei ole kunnostettu rahan puutteen vuoksi.

Auto ajamassa tiellä. Viereisellä kaistalla paljon kulumaa.
Museotien asvaltissa on lukuisia paikkaamisen jälkiä ja epätasaisuuksia. Arkistokuva heinäkuulta 2026. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

14:34

Haminan ja Virolahden välisen museotien kunnostamista vaativa kansalaisadressi luovutettiin tänään Helsingissä Säätytalolla kansanedustajille.

Virolahti-Hamina Museotieyhdistys keräsi listalle 3918 nimeä. Adressissa he vaativat, että viranomaiset ryhtyisivät viipymättä toimenpiteisiin museotien kunnostamiseksi.

Adressin vastaanottivat kansanedustajat Jukka Kopra (kok.) ja Jani Mäkelä (ps.). Adressin luovutustilaisuudessa olivat paikalla myös Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu ja Virolahden kunnanjohtaja Topi Heinänen.

Kuvassa Virolahti-Hamina museotieyhdistyksen puheenjohtaja Matti Seppälä ojentaa adressin kansanedustajille Jukka Kopralle ja Jani Mäkelälle.
Virolahti-Hamina museotieyhdistyksen puheenjohtaja Matti Seppälä ojensi adressin Jukka Kopralle (toinen vasemmalla) ja Jani Mäkelälle (oikealla) Säätytalolla. Kuva: Arttu-Petteri Klami

Museotieyhdistyksen puheenjohtaja Matti Seppälä kertoi tilaisuuden jälkeen, että hän uskoo kansanedustajien vievän asiaa eteenpäin omissa puolueissaan.

– Uskon, että tämä asia lähtee eteenpäin. Kukaan ei kyseenalaistanut meidän hankettamme. Tuntui, että tämä koetaan Kaakkois-Suomen kansanedustajien, kuntajohtajien ja museotieyhdistyksen yhteiseksi asiaksi, Seppälä sanoo.

Seppälä ei osaa arvioida, tuleeko tien kunnostamiselle rahaa nykyisen hallituksen aikana.

Vaarallinen ja huonokuntoinen

Mäkinen ja mutkitteleva museotie kulkee Haminan Tallinmäeltä Virojoelle. Se on 35 kilometriä pitkä – Suomen pisin museotie. Kesällä tie on suosittu pyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden keskuudessa.

Video: Kalle Purhonen / Yle.

Paikalliset tienkäyttäjät kuvailevat tien nykykuntoa järkyttäväksi ja vaaralliseksi.

Autolla ajettaessa pahimmat kohdat tiestä löytyvät tieosuuden länsipäästä, jossa tienpinta on hyvin kuoppainen ja siinä on monia paikkausjälkiä.

– Tie syö rengasta ja auton niveliä, Seppälä kuvailee.

Armeijan ajoneuvo ajamassa asfalttitiellä.
Museotieyhdistys näkee yhtenä syynä tien kulumiselle sen, että maavoimien raskaat ajoneuvot käyttävät tietä ympärivuoden. Haminassa sijaitsee Reserviupseerikoulu. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus tietää ongelman, mutta kunnostukseen ei ole riittänyt rahaa. Tie ei ole mahtunut kunnostettavien kohteiden joukkoon.

Elinvoimakeskus arvioi kesällä, että koko tien uudelleen päällystys maksaisi noin 3,5 miljoonaa euroa.

Satoja vuosia vanha kulkureitti

Tallinmäki-Virojoki museotien historia on pitkä. Se on osa niin sanottua Suurta Rantatietä.

Rantatie yhdisti aikoinaan Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria. Suomenlahden rantaa mukailevalla tiellä kulkivat sotilaat ja kauppamiehet tiettävästi jo 1300-luvulla.

Vanha ja kulunut kivinen kilometripylväs Haminan ja Virolahden välillä.
Museotien vanhassa kivisessä kilometripylväässä näkyy matkanpituus Virolahdelle ja Haminaan. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kymenlaaksossa kulkeva museotie on säilynyt linjaukseltaan ja korkeussuhteiltaan melko samanlaisena, mitä se oli 1700-luvulla. Nykyisin tiennumero on 3513.

Museotiet ovat valtakunnallisesti merkittäviä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tieosuuksia. Museoteitä on olemassa, koska tienpidon ja tiellä liikkumisen historiaa halutaan säilyttää.

Source: Yle · Antti-Jussi Korhonen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira