Hallitus vie eduskuntaan perustuslakimuutoksen, jonka hyväksymisestä ei ole takeita – vaalipiirien yhdistämiseen pelivaraa

Hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn ehdotuksen perustuslain muutoksesta, jota ei välttämättä hyväksytä.

Ylen tietojen mukaan hallitus hyväksyy torstaina valtioneuvostossa esityksen, joka mahdollistaisi eduskuntavaalien vaalipiirien määrän vähentämisen. Nykyisin Manner-Suomessa pitää olla vähintään kaksitoista vaalipiiriä. Sen lisäksi Ahvenanmaa on oma vaalipiirinsä.

Tällä hetkellä Manner-Suomessa on juuri tuo vähimmäismäärä eli kaksitoista vaalipiiriä.

Hallitus esittää, että tulevaisuudessa Manner-Suomessa olisi vähintään yhdeksän ja enintään 15 vaalipiiriä. Esitys ei vaikuta ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Muutos mahdollistaisi vaalipiirien yhdistämisen niin, ettei samalla tarvitsisi jakaa jotain vaalipiiriä. Muutoin vaalipiirien määrä putoaisi alle perustuslain vähimmäisrajan.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) perustelee esitystä sillä, että ”Suomessa on käyty ikuisuuden keskustelua piilevistä äänikynnyksistä”.

Piilevä äänikynnys tarkoittaa sitä, että pienissä vaalipiireissä yhteen eduskuntapaikkaan tarvittava ääniosuus eli tulos prosentteina on moninkertainen verrattuna suuriin vaalipiireihin. Ilmiöstä kärsivät etenkin pienet puolueet.

– Kaikkia malleja vastustetaan. Aina sanotaan, että löytyisikö vielä parempi ja vielä parempi malli. Tässä olisi nyt mahdollisuus muuttaa perustuslakia siten, että olisi mahdollista yhdistää vaalipiirejä. Tässä on yritys ratkaista tämä, Meri sanoo.

Nykyisillä voimasuhteilla tukea ei löydy määräenemmistöön

Oppositiossa SDP, keskusta ja vasemmistoliitto ilmoittivat jo kesällä vastustavansa muutosta. Sen sijaan vihreät kannattaa sitä.

Muutos perustuslakiin hyväksytään kahdessa vaiheessa. Ehdotus todennäköisesti läpäisee nykyisen eduskunnan, koska siihen riittää yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä. Hallituspuolueiden äänet siis riittäisivät hyväksymiseen.

Ensi kevään vaalien jälkeisessä eduskunnassa muutos tarvitsisi tuekseen kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Puolueiden nykyisillä kannatussuhteilla määräenemmistöä ei löytyisi.

Jos eduskunnan äänestyksessä kaikki edustajat ottavat kantaa asiaan, 67 ääntä riittää perustuslakimuutoksen hylkäämiseen. Puhemies ei äänestä. SDP:llä, keskustalla ja vasemmistoliitolla on nyt eduskunnassa 77 edustajaa.

Oikeusministeri vastustajista: ”Pidän merkillisenä”

Jotta ehdotus hyväksyttäisiin, pitäisi vaalien jälkeen jonkun tai joidenkin muutosta vastustavien puolueiden muuttaa mieltään.

Oikeusministeri Leena Meri perustelee esitystä sillä, että jossain vaiheessa eduskuntavaaleja koskevaa muutosta on ryhdyttävä edistämään.

– Pidän merkillisenä sitä, että jo etukäteen lyö kantansa lukkoon, että ei voi tätä ehdottomasti kannattaa. Jos haluaa tämän ongelman ratkaista, tässähän ei vielä muuteta yhtään vaalipiirejä. Luodaan mahdollisuudet tulevaisuudessa tehdä se.

Oikeusministeri muistuttaa, että vaikka perustuslakia muutettaisiin, vaalipiirien yhdistäminen vaatisi vielä myöhemmin hallituksen esityksen ja eduskunnan hyväksymisen vaalilain muutokseen.

Hallituspuolueet puolustavat esitystään sillä, että piilevän äänikynnyksen ongelmaa pyritään ratkaisemaan muuttamatta vaalituloksen laskentatapaa.

– Haluamme osaltamme olla tarjoamassa ratkaisuja seuraavalle hallitukselle. Tämä tulee olemaan varmasti semmoinen kysymys, jota hallitusneuvotteluissa sitten käydään [läpi], perustelee suurimman eduskuntapuolueen kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen.

Lappi ja Satakunta ovat keskiössä

Jos seuraava eduskunta ja hallitus haluaisivat yhdistää pieniä vaalipiirejä suuriin, muutos tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.

Keskustelua on ollut erityisesti pienistä Lapin ja Satakunnan vaalipiirien kohtalosta, yhdistetäänkö ne tulevaisuudessa johonkin muuhun vaalipiiriin. Lapista valitaan ensi kevään vaaleissa kuusi edustajaa, Satakunnasta kahdeksan.

Hallituksen esityksessä ei oteta kantaa siihen, pitäisikö vaalipiirejä yhdistää.

– Tämä tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuuteen hakea nykyisen vaalijärjestelmän sisältä ratkaisuja, jotka voisivat tuoda helpotusta piilevän äänikynnyksen ongelmiin, Maggie Keskinen sanoo.

– Nykyinen vaalijärjestelmä ei ole täydellinen tai aukoton, eikä se joiltain osin ole pysynyt väestörakenteen muutoksen perässä. Siinä on kuitenkin todella paljon hyviä ominaisuuksia: selkeys, ymmärrettävyys, läpinäkyvyys ja vahvat perinteet. Sen takia on haluttu pitäytyä nykyisessä järjestelmässä koko maassa.

Kokoomus ei ole vielä ratkaissut kantaansa vaalipiirien yhdistämiseen.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa ratkaisuna pienten vaalipiirien korkeaan piilevään äänikynnykseen ehdotettiin vaalialuemallia. Ehdotus koski erityisesti Lappia ja todennäköisesti Satakuntaa. Vaalialuemalli olisi kuitenkin johtanut siihen, että Suomessa olisi ollut vaalipiiristä riippuen käytössä kaksi erilaista vaalitulosten laskentatapaa.

Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit hautasivat vaalialuemallin tämän vuoden toukokuussa.

Kesällä hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit päätyivät ajatukseen sallia perustuslaissa vaalipiirien määrän vähentäminen, jos tällaiseen ratkaisuun joskus päädyttäisiin.

Miten eduskuntavaaleissa käytetty suhteellinen vaalitapa ja tuloslaskennan d'Hondtin menetelmä toimivat? Katso video alla.