Hakkerit sulattivat pakastimet ja säikäyttivät Euroopan – teknologian turvauhkien torjuntaan koulutetaan Jyväskylässä

Jyväskylän yliopistossa on aloitettu turvallisuus­teknologian koulutus. Tavoite on kouluttaa verkotetun ympäristömme uhkia tunnistavia ammattilaisia.

20:45

Turvallisuusteknologian merkitys on viime vuosina kasvanut. Uhat ovat konkretisoituneet, kun esimerkiksi kyberhyökkäykset lisääntyvät.

Jyväskylässä alkanut turvallisuusteknologian koulutus pyrkii vastaamaan tarpeisiin, jossa verkottuneen teknologiaympäristön haavoittuvuuksien kartoittamisesta on tullut yhä tärkeämpää.

Tähän kannustaa hyökkäysten määrän kasvu. Esimerkiksi tietoturvayhtiö Check Point Softaware Tecnologies on arvioinut suomalaisiin organisaatioihin kohdistuneiden hyökkäysten lisääntyneen tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla reilun kolmanneksen.

Traficomin tuorein kybersää syyskuulta puolestaan ennustaa verkon vakavien haavoittuvuuksien päätyvän joko rikollisten tai valtiollisten toimijoiden käyttöön yhä nopeammin.

Viime viikolla kyberhyökkäykset osuivat laajasti ihmisten arkeen, kun Euroopassa sulivat pakasteet. Kauppojen pakastealtaiden etävalvonta tarjosi arvioiden mukaan mahdollisuuden tietoverkon kautta tapahtuneille vahingonteoille.

Tarvitaan turvallisuuden kokonaisarviointia

Jyväskylän yliopiston turvallisuusteknologian koulutusta vetää professori Tuomas Grahn. Hänen mukaansa kyse on kyse Suomen ja koko Euroopan tasolla ainutlaatuisesta koulutuksesta. Poikkeukselliseksi sen tekee laaja tieteellinen pohja.

Grahnin mukaan turvallisuuden takaamiseksi ei riitä enää pelkkä kapea teknologian tuntemus.

– Tarvitsemme asiantuntijoita, jotka osaavat käsitellä kokonaisuutta. Yksittäisen laitteiston tai teknologian tuntemus ei enää riitä, hän toteaa.

Yliopisto tarjoaa turvallisuusteknologiaan monitieteisen tutkimus- ja koulutusympäristön.

Jyväskylässä koulutuksen lähtökohdat ovat luonnontieteissä eli fysiikassa, kemiassa ja biologiassa, mutta mukana ovat myös psykologian ja yhteiskuntatieteiden tarjoamat näkökulmat.

– Tavoite on kouluttaa ihmisiä, jotka löytävät järjestelmistä ja teknologioista heikkoudet ja haavoittuvuudet ennen kuin mitään ehtii tapahtua, Granh kertoo.

Yhteistyö yritysten kanssa tärkeää

Grahn kertoo, että turvallisuusteknologian opiskelijat pääsevät yhteistyöhön yritysten kanssa jo opintojensa alkuvaiheessaa. Tähän syynä on se, että turvallisuusuhkien torjumista ei voi oppia vain luennoilla tai oppikirjoista.

Hän uskoo, että koulutuksesta ja tutkimuksesta hyötyvät myös alan yritykset.

– Opiskelijat tarjoavat asiantuntevaa työvoimaa ja opinnäytetöiden kautta tutkittua tietoa.

Jyväskylässä toimiva Wesecure on yksi yrityksistä, joista yliopistolla toivotaan tulevan yhteistyökumppani. Yhtiö on erikoistunut kiinteistöjen digitaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen sekä verkottuneiden järjestelmien suojaamiseen ja hallintaan.

Yrittäjä Teemu Ollilainen pitää nykyistä kiinteistöjen turvallisuusajattelua monella tapaa puutteellisena. Etäkäyttöiset järjestelmät on otettu käyttöön, mutta niiden toimintaperiaatetta ei välttämättä ymmärretä.

– Verkkoyhteyttä pidetään vähän kuin sähkönä. Kun sitä on ja se toimii, kaikki on hyvin, hän sanoo.

Ollilaisen mukaan esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksen, ilmanvaihdon ja vedenjakelun järjestelmiä on automatisoitu ja liitetty verkkoon, mutta niiden tietoturvaa, jatkuvaa ylläpitoa ja valvontaa ei aina ole huomioitu riittävästi.

Uuden turvallisuusteknologian koulutuksen osalta Ollilainen pitää erityisen arvokkaana sen poikkitieteellisyyttä.

Teknologian lisäksi mukaan tulevat myös sitä käyttävät ihmiset ja käytännöt tietoturvan ja mahdollisten hyökkäysten osalta.

– Tärkeää on myös miettiä etukäteen, miten toimitaan, kun jotain tapahtuu, ja kuka tilanteesta vastaa.