Gazan sodan seuraukset | Lapsi­avio­liitot lisääntyneet: 16-vuotias Aya sanoo tuntevansa musertavaa epätoivoa

13-vuotias Aya oli hyvä koulussa: maantiedossa, historiassa ja kirjallisuudessa. Niistä aineista hän itsekin piti.

Myös isä kannusti tytärtään opiskelemaan. Seppänä työskentelevä isä halusi, että Aya saisi hyvän koulutuksen.

Kunnes koitti lokakuun 7. päivä vuonna 2023. Terroristijärjestö Hamas ja muut palestiinalaisten aseelliset ryhmät hyökkäsivät Israeliin, ja Israel aloitti Gazan tuhoamisen.

Samalla murenivat Ayan suunnitelmat.

Nyt Aya on 16-vuotias ja ollut jo kahdesti naimisissa. Elämä on monin tavoin suistunut raiteiltaan.

Gazassa telttaleirillä asuvan Ayan nimi on muutettu hänen turvallisuutensa vuoksi, mutta hänen henkilöllisyytensä on HS:n tiedossa.

LapsiavioliitOT ovat lisääntyneet hälyttävästi Gazan sodan aikana. YK:n väestörahaston (UNFPA) mukaan raportoitujen lapsi- ja pakkoavioliittojen määrä kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä 123 prosenttia ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Todellisten lukujen selvittäminen on vaikeaa, mutta Gazan sodan alkamisen jälkeen lapsiavioliittoja on solmittu vuositasolla todennäköisesti tuhansia. Yhteiskunta on pitkälti romahtanut, eivätkä kaikki avioliitot tule viranomaisten tietoon.

Gazan lainsäädännön mukaan alle 17-vuotiaana voi mennä naimisiin vain vanhempien ja tuomarin hyväksynnällä.

UNFPA:n mukaan myös teiniraskaudet ovat yli kaksinkertaistuneet sotaa edeltävään aikaan verrattuna. Samalla naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt.

Syyt väkivallan lisääntymiseen arvioidaan olevan moninaisia. Trauma, köyhyys, ahtaat telttaleirit.

”Gazan tytöt eivät mene naimisiin omasta tahdostaan, vaan nälkä, pelko ja pakolaisuus ajavat heidät avioliittoon”, kommentoi UNFPA:n maavastaava Nestor Owomuhangi asiaa aiemmin tänä vuonna.

Noin puolet gazalaisista asuu edelleen telttaleireissä. Rankkasateet vaikeuttivat elämää niissä entisestään marraskuun alussa. Kuva: Bilal Osama / Zuma

Aya kertoo kaaoksesta sodan alussa. Ruuasta oli pula. Koti jäi Israelin haltuunottamalle alueelle. Perhe hajosi eri paikkoihin. Osa päätyi asumaan sukulaisten luo, toiset tilapäismajoituksiin.

Tämän seurauksena Ayan isä päätti, että hänen kahden tyttärensä tulisi mennä naimisiin.

Aya avioitui ensimmäisen kerran 13-vuotiaana marraskuussa 2023. Hän ei tuntenut miestä, ja valinnan tekivät Ayan vanhemmat.

Aya kertoo tulleensa raskaaksi kaksi kertaa, mutta molemmat keskeytyivät.

“Lääkäri kertoi minulle, ettei kehoni ollut vielä valmis kantamaan lasta”, hän sanoo.

Vuonna 2025 Aya erosi puolisostaan, kun tämä oli ottanut toisen vaimon.

Gaza on konservatiivinen ja myös patriarkaalinen yhteiskunta, mutta tyttöjen koulutusta on pidetty tärkeänä jo pitkään.

Tämä on näkynyt myös tilastoissa. Ennen sotaa toisen asteen koulutuksen suoritti lähes 80 prosenttia tytöistä, huomattavasti useampi kuin pojista.

Tytöt ovat myös menestyneet koulussa yleisesti poikia paremmin.

Ennen sotaa myös lapsiavioliitot vähenivät. Palestiinalaisalueilla niiden osuus pieneni 26 prosentista 11 prosenttiin vuosina 2009–2022.

Amal Siyamin mukaan sodan tuoma turvattomuus ja köyhyys ovat muuttaneet tilannetta merkittävästi. Isät ovat huolissaan tyttäristään ja kokevat, että avioliitto toisi heille turvaa, hän sanoo.

Siyam työskentelee naisten oikeuksia edistävän Women’s Affairs Center-järjestön toiminnanjohtajana Gazassa.

Hän kertoo joutuneensa pakenemaan sodan aikana seitsemän kertaa. Monet ovat paenneet vielä useammin.

Siyamia huolettaa, että sota rikkoo perheen ja yhteisön turvaverkon. Kymmenet tuhannet lapset ovat menettäneet jommankumman vanhempansa tai kummatkin. Koko ajan on myös entistä enemmän perheitä, joilla ei ole köyhyytensä takia mahdollisuuksia huolehtia lapsistaan, hän sanoo.

16-vuotias Aya meni uudelleen naimisiin viime keväänä.

”Tunnen loputonta, musertavaa epätoivoa”, hän kuvaa rauhallisella äänellä.

Aya kertoo, että hänen puolisonsa pahoinpitelee häntä toistuvasti.

Uudessa avioliitossa hän on jo toistamiseen raskaana. Hän uskoo edellisen raskautensa päättyneen keskenmenoon juuri pahoinpitelyn takia.

HS on pyrkinyt vahvistamaan Ayan kertomaa häneen lähipiiristään.

Hänen äitinsä kertoo olevansa tietoinen tyttärensä puolison väkivallasta. Äiti sanoo joutuneensa itsekin lapsena avioon eikä olisi halunnut samaa kohtaloa tyttärilleen.

Myös Ayan 14-vuotias sisko on jo naimisissa.

Sota pakotti suostumaan tyttärien avioliittoon, äiti sanoo.

”Yritämme vain pysyä hengissä.”

Perhe on asunut Keski-Gazassa sijaitsevassa telttaleirissä jo pitkään. Päivät kuluvat selviytymiseen. Vesi pitää hakea kaukaa. Ruoka laitetaan avotulella leirissä. Vaatteet pestään käsin.

”Kaikki on hiekassa. Joskus sitä päätyy suuhunikin nukkuessani, vaikka kuinka yrittäisin pitää paikan puhtaana”, Aya kertoo.

Öisin piinaa aiheuttavat myös hyönteiset ja jyrsijät.

”Täällä ei ole vakautta, ei turvallisuutta, eikä toimeentuloa”, Aya sanoo.

”En halua tämän lapsen syntyvän tähän maailmaan.”

Aya asuu telttaleirissä Keski-Gazassa, jossa olot ovat erityisen vaaralliset naisille ja tytöille. Kuva: Shadi Al-Wawy

Gazaan sovittiin tulitauko vuosi sitten lokakuussa, mutta siviilien piinaa se ei ole päättänyt. Ihmisiä kuolee Israelin iskuissa jatkuvasti. Välillä alueelle pääsee ruokaa ja tarvikkeita, ja välillä Israel sulkee rajanylityspaikat.

Minkäänlaista jälleenrakennusta Gazassa ei ole aloitettu. Noin puolet alueen väestöstä asuu edelleen telttaleireissä, joissa elämä on monella tapaa sietämätöntä.

Leirielämä on erityisen vaarallista tytöille ja naisille. Hygieniasta on vaikea pitää huolta. Yksityisyyttä ei juurikaan ole. Ovia ei saa säppiin, kun niitä ei ole.

Yhteiskunta on monelta osin rikki ja oikeutta on vaikeaa saada.

Israelin juuri pidetyistä vaaleista harva on toiveikas. Päätyipä maan pääministeriksi kuka tahansa, gazalaiset eivät usko olojensa parantuvan ainakaan lyhyellä aikavälillä.

AYa sanoo, ettei hän olisi missään nimessä mennyt naimisiin, jos hän olisi voinut jatkaa koulunkäyntiään.

Koulurakennuksia ei Gazassa käytännössä enää ole. Noin 700 000 lasta on ollut ilman tavanomaista lähiopetusta kolmen vuoden ajan.

”Unelma koulunkäymisestä tuntuu nyt niin kaukaiselta”, Aya sanoo.

Hän uskoo, että voi mennä vuosikymmeniä ennen kuin he voivat tuntea olonsa jälleen turvalliseksi ja ”pääsevät pois kuopasta, johon he ovat joutuneet”.

Kaikesta huolimatta Ayalla on uusi unelma. Hän haluaisi kouluttautua poliisiksi. Hän haluaa laittaa puolisonsa vankilaan kaikista niistä teoista, joita tämä on häntä kohtaan tehnyt.

”Unelmoin siitä, että voisin palauttaa oikeuden Gazaan.”