Täydellisen kylmää ei voi olla koskaan, mutta nyt on päästy jo huomattavan lähelle ehdotonta nollapistettä.

Kiinalaisella avaruusasemalla tutkijat saivat aikaan kaikkien aikojen keinotekoisen kylmyyden. Lämpötila oli kokeessa 9,7 pikokelviniä eli kelvinin biljoonasosaa.

Verrattuna uuteen kylmyysennätykseen on avaruudessakin lämmintä, sillä universumin taustasäteilyn lämpötila on sentään noin 2,7 kelviniä.

Tieteen käyttämä kelvin-asteikko alkaa absoluuttisesta nollasta. Absoluuttinen nollapiste on näin ollen celsiusasteina −273,15 astetta.

Tarkalleen sellaista kylmyyttä ei saavuteta eikä ainakaan mitata:

”Jos jokin asia olisi niin kylmä, se ei voisi olla missään vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa”, sanoo akatemiatutkija Jere Mäkinen.

Mäkinen valmistelee äärimmäisen kylmyyden koelaitteistoa Aalto-yliopistossa, jossa hän aloittaa fotoniikan ja kvanttiteknologian apulaisprofessorina tammikuussa.

”Tosi kylmä tarkoittaa sitä, että atomit liikkuvat tosi hitaasti.”

Kylmyyden ennätykset ovat päässeet asteen yhä pienempiä osia lähemmäksi absoluuttista nollapistettä vuosikymmenien aikana.

Uusi ennätys syntyi Tiangong-avaruusasemalla Maan kiertoradalla. Pekingin yliopiston kokeessa viilennettiin laserin avulla atomipilveä. Sitä on helpompi hallita mikropainovoimassa kuin maassa.

”Atomipilven atomitkin kokevat painovoiman, vaikka ovat laserloukussa”, Mäkinen sanoo.

Kiinalaisten laserloukussa oli rubidiumatomeja – joita myös Mäkisen ryhmä aikoo käyttää.

Aluksi atomeita oli pari miljoonaa. Pilvestä haihdutettiin energisimmät eli liikkuvaisimmat atomit. Jäljelle jäi 20 000 atomia, jotka liikkuivat hitaammin.

”Karrikoiden voi sanoa, että lämpö on liikettä. Tosi kylmä tarkoittaa sitä, että atomit liikkuvat tosi hitaasti.”

Kyse ei ole siis arkisesta lämpötilan mittauksesta. Puhutaan niin sanotusta ekvivalenttilämpötilasta. Se määritetään atomien liike-energiasta.

”Atomien liike-energia määritetään vapauttamalla ne laserloukusta ja mittaamalla, miten pitkän matkan ne kulkevat tietyssä ajassa”, Mäkinen kuvailee.

Kutistuneen atomipilven annettiin laajentua isommassa loukussa ennen liike-energian eli lämpötilan mittausta. Atomien nopeus vastasi alle millimetrin etenemistä kymmenessä sekunnissa.

Pilveä pystyttiin havainnoimaan seitsemän sekuntia, kauemmin kuin aiemmin.

Liike-energiasta laskettu lämpötila oli 9,7 pikokelviniä, epätarkkuutta on pari pikokelviniä yli tai ali. Tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä.

Otaniemen Kylmälaboratoriossa tehtiin kiinteiden aineiden kylmyysennätys.

Kylmyyden edellinen ennätys oli kymmeniä pikokelvinejä. Saksassa Bremenissä päästiin 38 pikokelviniin vuonna 2021 julkaistussa kokeessa.

Kylmyyden ennätyksiä on tehty Teknillisessä korkeakoulussakin, nykyisessä Aalto-yliopistossa.

Otaniemen Kylmälaboratoriossa tehtiin kiinteiden aineiden kylmyysennätys, 100 pikokelviniä, vuonna 1999.

Silloin kylmennettiin rodiumatomeista koostuvaa kappaletta, kun tuoreessa kokeessa kohteena oli atomikaasua. Menetelmät ovat erilaiset.

Äärimmäisen kylmillä atomeilla voi tutkia fysiikan perusteita. Kylmyys hidastaa atomienlämpöliikkeen niin, että kvantti-ilmiöitä voi hallita.

Äärimmäisen kylmillä atomeilla voi mitata muun muassa kiihtyvyyttä ja painovoimaa ja kehittää paikannusjärjestelmiä. Niin sanottu inertianavigointi voisi toimia silloin, kun gps-signaalia ei ole saatavilla. Tätäkin tutkitaan nyt.

Kvanttitietokoneet tarvitsevat äärimmäistä kylmyyttä, mutta nekin toimivat toki pikokelvinejä paljon lämpimämmässä. Esimeriksi Aalto-yliopiston kvanttitietokoneissa tarvitaan kelvinin tuhannesosien lämpötiloja.

Fysiikassa tärkeä on Bose-Einsteinin kondensaatti. Kun atomien ryhmää viilennetään asteen osien päähän absoluuttisesta nollapisteestä, atomit käyttäytyvät samalla tavalla. Tämä mahdollistaa kvantti-ilmiöiden tutkimisen ja hyödyntämisen atomia suuremmassa mitassa.

Lue lisää: Helsingin yliopiston tutkijat saivat veden virtaamaan ilmassa ilman putkea

Lue lisää: Avaruuden tyhjiö ei olekaan tyhjä, paljastaa hurjan tähden säteily

Lue lisää: Kvantti­­tieto­koneita tutkiva Mikko Tuokkola ylitti kubittien haamu­rajan

Source: Helsingin Sanomat · Matti Mielonen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira