Finnairin toimitusjohtaja: Yhtiö voi lentää kotimaassa ilman valtion tukea, jos reitti kannattaa

Finnairin toimitusjohtajan Turkka Kuusiston mukaan yhtiö tutkii, voisiko se lentää nykyisin valtion ostamia reittejä ilman tukia.

19:40

Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta ehdotti lokakuussa, että valtion tulisi lopettaa kotimaan lentojen ostot vuoden 2028 jälkeen, kun nykyiset sopimukset päättyvät.

Se tarkoittaa lentoja Helsinki-Vantaalta Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Porin ja Savonlinnan kentille.

Finnairin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto sanoi Finnairin osavuosikatsauksessa, että yhtiö tutkii jatkuvasti kannattavia reittejä.

Siten myös lennot joillakin valtion nykyisin ostamilla reiteillä voisivat jatkua markkinaehtoisesti, jos jokin niistä osoittautuu kannattavaksi. Yksittäisiin reitteihin Kuusisto ei vielä ota kantaa.

– Arvioimme vuosittain asiakastarvetta ja asiakasvirtoja. Jos löydämme markkinarakoja, missä pystymme kaupallisesti ja kannattavasti toimimaan, me luonnollisesti ne hyödynnämme, Kuusisto sanoi.

Finnairin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto pitää mahdollisena, että yhtiö lisää kotimaan reittejä.

Finnair lisää kotimaan lentoja

Finnair avasi lokakuussa uudelleen lennot Turkuun ja Tampereelle pitkän tauon jälkeen ja lisäsi vuoroja Vaasaan.

Finnairin liikematkustuksesta ja kotimaan myynnistä vastaava johtaja Robert Lönnblad kertoo, että Finnair lisää lentoja, koska kysyntä on kasvanut ja lennot ovat kannattavampia.

– Samalla voimme yhdistää kotimaan lennot aiempaa paremmin Helsinki-Vantaan kansainvälisiin jatkoyhteyksiin, Lönnblad sanoo.

Kotimaan reittien avaamisen tekee mahdolliseksi yhtiön oman tilanteen kohentuminen. Yhtiö tekee tänä vuonna tuloksen, joka on paras pitkään aikaan.

Finnair arvioi koko vuoden liikevaihdon kasvavan 3,5–3,6 miljardiin euroon ja vertailukelpoisen liikevoiton 175–220 miljoonaan euroon. Viime vuoden vertailukelpoinen liiketulos oli 168,7 miljoonaa euroa.

Finnairin kotimaan matkustajatuotot nousivat tammi–syyskuussa 124,3 miljoonaan euroon, viime vuodesta kasvua on seitsemän miljoonaa euroa. Silti lennoilla oli hyvin tilaa, koska yhtiö sai myytyä kotimaassa vain 64 prosenttia tarjolla olleista istuimista.

Yritykset saivat toivomansa Oulu–Tampere-reitin

Osa uusista lennoista on järjestetty jatkamalla jo olemassa olevia reittejä.

Vaasaan lisälento tuli mahdolliseksi, kun Uumajan kone poikkeaa Vaasassa. Tampereen päivälento Helsinki-Vantaalle tuli mahdolliseksi Oulusta tulevan ATR-koneen välilaskulla, ja Turun päivälento hoidetaan Tukholmasta tulevan koneen välilaskulla.

Business Tampereen lentoliikenteen erityisasiantuntija Marja Aalto pitää Oulun ja Tampereen välistä suoraa lentoa pitkään toivottuna parannuksena.

– Teollisuudella, elinkeinoelämällä ja yliopistoilla on paljon matkustusta paikkakuntien välillä, ja reitti on tarpeellinen. Toivomme, että tulevaisuudessa myös Tampereelta avautuu suora yhteys Ouluun, Marja Aalto sanoo.

Lisää koneita Pohjoismaiden reiteille

Finnairin ATR-potkurikoneet ovat Lönnbladin mukaan edullisia lyhyille reiteille.

Pohjois-Suomessa alkaneet Finnairin ”hyppylennot” esimerkiksi Helsingistä Ivalon kautta Kirkkoniemeen tai Kittilästä Altaan ovat osoittautuneet kannattaviksi. Samantyyppisiä reittejä lisätään myös Etelä-Suomessa ja Pohjoismaihin.

– ATR on erittäin kustannustehokas lyhyillä reiteillä. Se antaa meille mahdollisuuden laajentaa toimintaa lähialueille, sanoo Lönnblad.

Yhtiö on lisännyt omia suoria lentoja Pohjois-Norjaan sen jälkeen, kun aiemmin osan lennoista hoitanut Widerøe siirtyi kilpailijan Norwegianin omistukseen.

Lisää kalustoa on tulossa, sillä Finnair on vuokrannut kaksi ATR-72-600 -potkuriturbiinikonetta, joista toinen on jo liikenteessä ja toinen saapuu vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi yhtiö on tilannut Euroopan reiteille 18 uutta Embraer E195-E2 -konetta, joiden toimitukset alkavat vuoden 2027 aikana. Näitä koneita operoi Finnairin osittain omistama Nordic Regional Airlines.