Euroopan protestiaalto leviää tänään Saksaan – Berliini varautuu 1 500 poliisilla

Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa mielenosoitukset ovat muuttuneet väkivaltaisiksi mellakoiksi. Lauantaina protestit leviävät Saksaan.

9:45

BERLIINI Euroopan nuorten mielenosoitusten seuraava koetinkivi on tänään lauantaina Saksa. Yli 160 000 ihmistä on ilmoittanut verkossa lähtevänsä kadulle.

Nuoret aikovat osoittaa mieltään lähes 30 Saksan kaupungissa.

Liike on saanut vaikutteita Ranskan lukiolaisten alulle panemista mielenosoituksista.

Saksan viranomaiset ovat varautuneet levottomuuksiin. Berliinissä poliisi aikoo olla paikalla suurin joukoin.

Saksassa seurataan nyt kahta asiaa: kuinka paljon nuoria todella lähtee kaduille ja pystyykö hajanaisesti järjestäytynyt protestiliike pitämään mielenosoitukset rauhanomaisina?

Koululaiset ja opiskelivat vaativat kohtuuhintaista elämää, parempaa koulutusta ja asevelvollisuudesta luopumista.

Berliinin kaduille lähtee noin 1 500 ylimääräistä poliisia, ja kaupungin maamerkille Brandenburgin portille odotetaan 10 000 mielenosoittajaa.

Mutta keitä ovat nuoret, jotka aikaisemmin muualla Euroopassa ovat rikkoneet kauppojen ikkunoita, varastaneet tavaroita ja hyökänneet poliiseja vastaan?

Ranskassa nuoria miehiä

Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa poliisi on ottanut kiinni tuhansia sen jälkeen, kun mielenosoitukset muuttuivat mellakoiksi. Nyt väkivaltaisuuksista alkaa hahmottua tarkempi kuva.

Väkivallanteoista epäillyt ovat usein nuoria miehiä, joista huomattavalla osalla ei ole aiempaa rikostaustaa.

Kaikki eivät ole poliittisia aktivisteja. Osa on käyttänyt levottomuuksia hyväkseen ryöstääkseen kauppoja.

Maahanmuuttajataustaisten mielenosoittajien osuutta ei tiedetä, koska poliisi ei tilastoi mielenosoittajien etnistä tai maahanmuuttajataustaa.

Ranskassa lokakuun 17. päivän mielenosoitusten yhteydessä poliisi otti kiinni noin 2 700 ihmistä. Heistä 217 määrättiin vangittaviksi.

Ranskan TF1-televisiokanavan oikeusviranomaisilta saamien tietojen mukaan vangituista 95 prosenttia oli miehiä. Heidän mediaani-ikänsä on 22 vuotta.

Heistä seitsemän kymmenestä on Ranskan kansalaisia, ja lähes kaikki ovat syntyneet Ranskassa. Tiedossa ei ole, kuinka monen vanhemmat tai isovanhemmat ovat maahanmuuttajia.

Ulkomaan kansalaisten osuus on noin 29 prosenttia. Hieman yli puolella vangituista ei ollut aiempaa rikosrekisteriä tai muuta poliisin tuntemaa rikostaustaa.

Ranskan poliisilähteiden mukaan väkivaltaisuuksiin osallistuneet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään.

Toiseen kuuluvat poliittisesti suuntautuneet radikaalit, esimerkiksi niin sanottua black bloc -toimintatapaa käyttävät äärivasemmistolaiset. Tutkija Timo Miettinen luonnehtii heitä anarkistiseksi tai antikapitalistiseksi.

He pukeutuvat kokomustiin ja peittävät naamansa. He pyrkivät tuhoamaan usein esimerkiksi pankkeja tai muita yhteiskunnallisen vallan symboleita ja ottavat yhteen poliisin kanssa.

Toiseen ryhmään kuuluvat ihmiset, jotka käyttävät mellakoita tilaisuutena varastaa tavaroita tai vahingoittaa omaisuutta ilman selvää poliittista tavoitetta.

Ryhmiä ei viranomaisten mukaan voi yksiselitteisesti erottaa toisistaan, eikä kaikkien epäiltyjen motiiveja vielä tunneta.

Italiassa alaikäisiä

Italiassa huomiota on herättänyt mellakoihin osallistuneiden nuori ikä.

Milanossa lokakuun 17.–18. päivän levottomuuksissa poliisi otti kiinni 271 nuorta. Heistä peräti 80 prosenttia oli alaikäisiä Corriere della sera -lehden mukaan.

Italian poliisi on tutkinut myös sosiaalisen median verkostoja, joiden epäillään levittäneen väkivaltaisiin protesteihin kannustavia viestejä.

Mellakoilla ei näytä olevan selvästi tunnistettavaa johtoa. Kutsut protesteihin leviävät verkossa nopeasti, mutta niiden alkuperää ja mahdollisia organisoijia on vaikea selvittää.

Espanjassa vain kahdella rikostaustaa

Espanjan Barcelonassa lokakuun 24.–25. päivän levottomuuksissa poliisi otti kiinni 128 ihmistä.

Heistä 73 oli alaikäisiä. Vain kahdella kiinniotetulla oli aiempaa rikostaustaa. Levottomuuksissa rikottiin yli 20 liiketilaa ja useita poliiseja loukkaantui.

Saksan kaduille ovat lauantaina lähdössä ennen kaikkea z-sukupolven nuoret eli 14–30-vuotiaat opiskelijat ja koululaiset.

Saksan ja Etelä-Euroopan maiden mielenosoituskulttuureissa on iso ero. Siinä missä esimerkiksi Ranskassa kaduille lähteminen ja suora toiminta ovat osa kansallista identiteettiä, Saksassa mielenosoitukset ovat perinteisesti olleet selvästi järjestäytyneempiä ja rauhanomaisempia.